Yliopistonlehtori Samuli Hurri kertoo että Problematizations-tutkimusryhmän ydintiimiin kuuluu hänen ja tutkimusapulaisena toimivan Iiris Kestilän lisäksi Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen, eurooppaoikeuteen erikoistuneet tutkijat Tomi Tuominen ja Markku Kiikeri, filosofi Juha Himanka, jatko-opiskelija Olga Pushina, ympäristöasioihin perehtynyt Punam Noor sekä pakolaisasioita ja erityisesti haavoittuvuuden käsitettä tutkiva Laura Tarvainen.

Kestilän mukaan ajatus oli alun perin, että tapaamisiin osallistuisivat vain tutkimusryhmään kuuluvat, mutta pian päätettiin, että mieluummin toivotetaan kaikki tervetulleiksi tapaamisiin.

— Halutaan pitää auki mahdollisuuksia, ei rajata vain yhtä kohdetta jota tutkittaisiin, vaan avataan keskustelua ja viritetään teemoja. Tilaisuuksissa on avattu erilaisia näkökulmia ja ongelmien asettelua, joiden raameihin kuuluu niin yhteiskuntatieteiden kuin toisaalta ihmistieteiden ja niin sanottujen kovempien tieteiden kamppailu hegemoniasta, mutta samalla myös jatkuva dialogi ja ajatusten vaihto, Hurri toteaa.

Hurrin mukaan monesti poikkitieteellisissä seminaareissa eri tieteen alojen edustajat eivät tiedä toisten tieteen alojen kysymyksistä tarpeeksi ja pian aletaan keskustella metodologiasta. Metodien vertaamisen sijaan voisi lähteä selvittämään kunkin tieteen salaisuutta.

— Hedelmällinen lähtökohta olisi lähteä ajattelemaan sitä kautta, että jokaisessa tieteessä, vaikkapa oikeustieteessä tai taloustieteessä, on jokin salaisuus. Salaisuudella tarkoitan sellaista asiaa, joka on alun perin saanut ihmisen kiinnostumaan siitä tieteestä ja pitää hänet otteessa, Hurri toteaa.

Tutkimusryhmän järjestämissä poikkitieteellisissä tapaamisissa tarjotaankin mahdollisuus etsiä näitä salaisuuksia, sekä virikkeitä ajatteluun.

— Tämä on lähtökohta joka mahdollistaa sen, että eri vaiheessa olevat tutkijat ja opiskelijat voivat tulla mukaan. Kun tarkoituksena ei ole käydä vain sitä ankaraa metodikeskustelua, niin monella voi olla sanottavaa, Kestilä toteaa.

Valmistaudu seikkailuun

Syksyn aikana tapaamisissa on käsitelty kolmea eri teemaa. Syyskuussa käsittelyssä oli ihmistieteiden ja luonnontieteiden erilleen ajautuminen ja yhteen tuleminen. Vieraana oli filosofian yliopistonlehtori Juha Himanka.

— Toisen tapaamisen teemana oli strateginen logiikka selittämässä sitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tausta-ajatuksena oli pohtia erityyppisten tietojen varaan rakentuvia yhteiskunnan hallintajärjestelmiä. Voisiko näiden tieto-valta järjestelmien keskinäistä suhdetta ajatella jonkinlaisena politikointina, vaikka sen tyyppisenä, kuin oli esimerkiksi uskonsotien aikoihin 1600-luvulla kuningaskuntien välillä, Hurri problematisoi.

Kolmantena teemana on käsitelty ylipäänsä tietoa ja tiedon erilaisia kytkentöjä valtaan.

— Professori Malcolm Voyce kävi tapaamisessa puhumassa seksuaalisuuden geografiasta Foucault’n näkökulmasta. Lisäksi marraskuussa on tulossa vielä seminaari tiedon ja vallan tiimoilta, Hurri kertoo.

Tutkimusryhmän tapaamiset ovat saaneet positiivisen vastaanoton opiskelijoiden keskuudessa.

— Minulla on sellainen käsitys, että tästä on syntynyt aika mukava juttu. Opiskelijoille on vilautettu jotakin sykkyrää ja seminaarien jälkeen he ovat oma-aloitteisesti perehtyneet aiheeseen lisää. Seminaarin loppuminen on tässä tapauksessa oikeastaan vasta alku. Aluksi oltiin huolissaan, kun viritettiin tapaamisia enemmän tutkimukselliseen suuntaan pedagogisen suunnan sijasta, mutta tämä on oikeastaan parempi lähtökohta, Hurri toteaa.

Kestilän korviin on kantautunut myös positiivista palautetta.

— Opiskelijoilta on tullut hyvää palautetta ja tämä on positiivinen yllätys, kun tämä alkoi kuitenkin kokeiluna. Ei oltu varmoja saako tästä kukaan mitään irti, Kestilä toteaa.

Hurrin mukaan tehokkuusajatteluun tottuneelle tapaamiset saattavat tuottaa pettymyksen, sillä nyt ei anneta selkeää pakettia vaan pikemminkin kysymyksiä ja virikkeitä ajatteluun.

— Opiskelijat menevät tiukasti eteenpäin ja tietyn ajan puitteissa täytyy saada kaikki valmiiksi. Tässä ajassa ei ole tilaa tutkimusmatkailulle. Samalla myös tutkimusmaailma on mennyt siihen suuntaan, että enää ei ole seikkailua vaan ajatellaan, että nyt mulla on tämä moduuli, Hurri kertoo.

Keväällä on luvassa lisää tapaamisia.

— Jotain on kehkeytymässä. Sitä ei nähdä vielä kunnolla, kun se on vasta syntymässä. Haluaisin antaa sen rauhassa kehkeytyä enkä tukahduttaa sitä, Hurri toteaa.

Problematizations-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran marraskuun 22 päivä klo 13-15. Tomi Tuominen puhuu otsikolla “Knowledge as Power in the Construction of “the Many Constitutions of Europe” ja vierailevana puhujana on Laura Junka-Aikio aiheella “Institutionalisation and neopoliticisation of Sami research in Finland: implications for research-based decision-making”.

Lay/Viestintä/J-EK