Julkaisu kokoaa yhteen vuosina 2005–2008 toimineen Lapin yliopiston aluekehitys- ja innovaatiopalveluiden hallinnoiman Tasa-arvorata-hankkeen tutkimustulokset. Hankkeessa tutkittiin naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia etenkin työelämässä sekä kehitettiin menetelmiä, joiden avulla sukupuolistavia käytäntöjä voidaan nostaa esiin.

Stereotyyppiset kulttuurit tuhlaavat resursseja
Tutkimuksen mukaan työpaikoilla tuhlataan resursseja stereotyyppisten kulttuurien ylläpitämiseen. Tämä tulee esille nais- ja miestyöntekijöiden tasa-arvokokemuksia selvittäneessä kyselyssä. Mies- ja naistyöntekijöiltä kysyttiin, miten he kokevat työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ja sukupuolten välisen tasa-arvon. Naiset kokevat, että heidät sivuutetaan uralla etenemisessä, palkankorotuksissa, asiantuntijuutta vaativien työtehtävien saamisessa sekä yleisesti päätöksenteossa. Lisäksi raskaaksi tuleminen hankaloittaa määräaikaisten työntekijöiden urakehitystä. Miehet puolestaan kokevat, että heidän tarpeitaan isinä ei oteta huomioon työpaikoilla.

– Työpaikkojen kulttuuri vahvistaa naistyöntekijöitä äiteitä tai potentiaalisina äiteitä. Naiset kuitenkin haluaisivat kantaa jaetusti vastuun perheen toimeentulosta, mutta sukupuolen mukaan jakautuneilla työmarkkinoilla tämä on mahdotonta naisvaltaisten alojen alhaisen palkkatason vuoksi. Toisaalta työpaikkojen kulttuurit kannustavat miehiä edelleenkin riippumattomaan palkkatyöläisyyteen, vaikka he yhä useammin haluaisivat tulla kohdelluiksi myös potentiaalisina isinä, toteaa Tasa-arvorata-hankkeen projektipäällikkö Irmeli Heikkilä.

Käytännössä stereotyyppiset kulttuurit voivat näkyä tilanteena, jossa pätevälle naistyöntekijälle ei edes tarjota mahdollisuutta urakehitykseen perhesidoksien vuoksi, kun taas miestyöntekijää siihen kehotetaan, vaikka hänellä ei käytännössä olisi siihen mahdollisuuksia.

– Tämä tapahtuu yleensä tiedostamatta, ja siihen syyllistyvät niin miehet kuin naisetkin, Heikkilä sanoo.

Yhteistä mies- ja naistyöntekijöiden kokemuksissa on se, että molemmat haluavat tehdä jyrkän eron työn ja muun elämän välille. Heikkilän mukaan tämä on yllättäväkin tulos aikana, jolloin ministeriöt kansallisesti ja EU:n laajuisesti etsivät ratkaisuja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Tasa-arvo rakennerahasto-ohjelmissa
Veni, Vidi, Turbavi -julkaisussa pohditaan myös, miten tasa-arvo näkyy Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmissa. Tasa-arvon edistäminen liittyy kiinteästi Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien tavoitteeseen edistää EU:n kilpailukykyä, osaamista ja innovatiivisuutta sekä kykyä houkutella osaavaa työvoimaa. Hankkeen tutkimuksissa on verrattu, kuinka EU:n uutta rakennerahastokautta vuosina 2007–2013 linjaavat strategiat ja Suomen kansalliset säädökset näkyvät Lapin alueellisissa rakennerahasto-ohjelmissa. Lisäksi on tutkittu tasa-arvon merkitystä Lapin rakennemuutoksessa ja aluekehittämisessä.

Tutkimuksen mukaan Lissabonin strategiassa on määritelty yleisiä suuntaviivoja, joiden avulla pyritään edistämään tasa-arvoa. Nämä suuntaviivat eivät ole kuitenkaan siirtyneet sellaisinaan alueellisiin ohjelmiin.

Yrittäjä- ja johtajanaisten kokemuksia
Julkaisu antaa äänen myös Lapissa ja Pirkanmaalla johtotehtävissä toimiville naisille. Heidän tiensä johtotehtäviin, kokemuksensa ja tavoitteensa kertovat konkreettisesti johtajien työstä. Julkisella sektorilla toimivien lappilaisten naisten kuvaukset selventävät myös sukupuolistavia käytäntöjä. Lisäksi julkaisu sisältää selvityksen Lapissa yrittäjinä toimivista naisista. Selvitys tarkastelee mm. toimialojen välistä sukupuolista jakautumista, naisten tulotasoa sekä naisvaltaisille toimialoille myönnettyjä julkisia tukia.

Teoksessa kuvataan myös hankkeen aikana kehitetyt johtamiskoulutukset sekä tuotekehitystoimintamalli, joka perustuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään ajatteluun.

Veni, Vidi, Turbavi – Tasa-arvorata alueella, työyhteisöissä ja yrittäjyydessä -julkaisun ovat toimittaneet Aino-Maija Ahola, Paula Alho, Irmeli Heikkilä, Arja Kallioniemi ja Petra Merenheimo. Julkaisu on osa Tasa-arvorata-hanketta, jota rahoitti työministeriön Equal-ohjelma ja hallinnoi Lapin yliopiston aluekehitys- ja innovaatiopalvelut. Julkaisua voi tiedustella projektipäällikkö Irmeli Heikkilältä, puh. 040 847 8355 ja projektisuunnittelija Petra Merenheimolta, puh. 040 564 5136.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Irmeli Heikkilä, puh. 040 847 8355
Projektisuunnittelija Petra Merenheimo, puh. 040 564 5136
Projektisihteeri Arja Kallioniemi, puh. 040 752 9851

LaY / Viestintä / Sari Väyrynen