Koulutusta lisättäisiin sosiaali- ja terveysalalla ja vähennettäisiin erityisesti kulttuurialalla. Vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla 2020-luvulla. Tavoitteena on ollut tasapaino eri alojen välillä tilanteessa, jossa työmarkkinoille tulevien määrä on aiempaa pienempi. Esitys luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona.

- Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret myös työllistyvät opintojen jälkeen. Määrän lisäksi on parannettava laatua: työelämäyhteyksiä on syytä tiivistää kaikilla koulutuksen asteilla. Tämän varmistamiseksi opintojen jälkeinen työllistyminen aiotaan ottaa yhdeksi indikaattoriksi mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin, Virkkunen sanoo.

Ennakoidun työvoiman tarpeen ja nuorisoikäluokkien välinen erotus on keskimäärin noin 6 300 henkilöä vuodessa. Työryhmä on tehnyt esityksensä edesauttamaan tasapainoista työllisyyskehitystä haastavan väestökehityksen oloissa. Ehdotuksissa tavoitellaan samanaikaisesti hyvää kansainvälistä kilpailukykyä ja hyvinvointipalveluiden saatavuutta.

Suurinta koulutustarpeen laskua ennakoidaan tulevaisuudessa kulttuurialalle. Työryhmä esittääkin alalle lähes 3 000 aloittajan vähennystä. Vähennyksestä 1 800 kohdistuisi ammatilliseen peruskoulutukseen, 1 000 ammattikorkeakouluihin ja 150 yliopistoihin. Eniten olisi vähennettävä käsi- ja taideteollisuuden ja viestinnän koulutusta.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle esitetään pientä supistamista (100 paikkaa), tekniikan ja liikenteen alalle sekä luonnonvara- ja ympäristöalalle kumpaankin muutaman sadan paikan vähennystä. Luonnontieteiden alalla paikkoja esitetään vähennettäväksi 1 150 aloittajalla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta vähennettäisiin 1 300 aloittajapaikkaa. Kotitalous- ja puhdistuspalveluissa opiskelijamäärää pitäisi kuitenkin kasvattaa.

Työryhmän ehdotuksessa eniten tulisi lisätä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta. Näistä noin 1 000 paikkaa kohdistuisi ammatilliseen peruskoulutukseen. Taustalla on terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden työntekijätarpeen ennustettu kasvu 2010-2020 -luvuilla.

Tuleva hallitus ottaa kantaa koulutustarjonnan tavoitteisiin päättäessään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta joulukuussa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (OKM), puh. 09 160 77098

Työryhmän ehdotus on luettavissa www-osoitteessa:
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Ehdotus_koulutustarjonnan_tavoitteiksi_vuodelle_2016.html  

• Työryhmän taustaksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus laati kaksi skenaariota toimialojen kehityksestä. Opetushallitus laati niiden pohjalta ammattirakenne-ennusteet ja koulutustarve-ennusteet tuleville vuosille.
• Nuorisoikäluokat eivät tulevaisuudessa riitä täyttämään työvoiman poistumaa. Työvoimatarpeen ja nuorisoikäluokkien välinen erotus on keskimäärin 6 300 henkilöä vuodessa.
• Teollisuuden osuus kansantalouden kokonaisuudesta kasvaa. Vuonna 2025 sen osuus on ennusteiden mukaan kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2005. Siitä huolimatta teollisuuden ennakoitu työvoiman tarve on aiempaa pienempää.