Kaarina Määtän kollegoiden kirjoittamissa artikkeleissa valotetaan Kaarina Määtän laaja-alaista toimintaa yliopistollisessa opetuksessa, ohjauksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.

Kirjan ensimmäinen osa käsittelee Määtän varhaista ja uusinta tutkimuskohdetta: opettajuutta, ohjausta ja työhyvinvointia. Erja Kärnä tarkastelee artikkelissaan opettajankoulutuksessa sovellettavia ohjausmalleja ja Eija Syrjäläinen tasa-arvokasvatusta opettajankoulutuksessa. Juha T. Hakala pohtii Nobel-palkinnon saaneiden tutkijoiden ohjaukselle antamia merkityksiä. Soile Keskinen ja Katja Patoranta keskittyvät artikkelissaan opettajien työstressiin ja sen hallintaan ja Juha Perttulan artikkeli käsittelee yliopistoyhteisön työhyvinvointia johtamisen näkökulmasta.

Toisen osan keskiössä ovat tunteet. Raimo Rajalan artikkelissa analysoidaan opiskelijoiden tunnereaktioita opiskelutilanteissa ja nostetaan esille positiivisten emootioiden merkitys erityisesti opiskelun haasteellisuuden kokemisessa. Kari E. Nurmen ja Mauri Ylä-Kotolan artikkelit lähestyvät rakkautta tunteena filosofis-historiallisesta näkökulmasta: Nurmen artikkelissa tarkastellaan länsimaista rakkauskäsitystä kristillisen perinteen valossa. Ylä-Kotolan artikkeli avaa ikkunan suomalaiseen kulttuurihistoriaan analysoimalla Hermann Friedmannin rakkausfilosofiaa ja hänen suhdettaan Helmi Krohniin.

Kirjan viimeinen osa käsittelee Määtän uran kolmatta kiinnostuksen kohdetta, koulutuspolitiikkaa ja -hallintoa. Kyösti Kurtakko tarkastelee artikkelissaan poliittisten intressien merkitystä suomalaisen koulutusjärjestelmän muutoksissa ja Juhani Lillberg kasvatustiedettä yliopistopolitiikan kentässä. Lapin yliopiston pitkäaikaisen rehtorin, Esko Riepulan, artikkelissa analysoidaan yliopistoa osana globaalia markkinaliberalismia. Lapin yliopiston nykyinen hallituksen puheenjohtaja, Raimo Väyrynen, analysoi suomalaisen yliopistolaitoksen muutosta.

Kaarina Määttä

• valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 1974 Jyväskylän yliopistosta
• toimi Äänekoskella luokanopettajana
• hakeutui vuonna 1977 assistentiksi Rovaniemen väliaikaiseen opettajankoulutuslaitokseen
• vuosina 1978–1979 Määttä toimi kasvatusalan suunnittelijana valmistellen uuden opettajankoulutuksen aloittamista
• valittiin Lapin korkeakoulun kasvatustieteen assistentiksi 1.8.1979
• vuodesta 1980 hän toimi korkeakoulun opintosihteerinä
• oli korkeakoulun väliaikaisen hallituksen jäsen
• vuonna 1982 Määttä siirtyi kasvatustieteiden osastoon lehtorin viran hoitajaksi
• vuonna 1985 hän suoritti kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon ja vuonna 1989 tohtorin tutkinnon ensimmäisenä naisena Lapin yliopistossa
• ura johti apulaisprofessuurien hoitajaksi ja kasvatuspsykologian apulaisprofessoriksi vuonna 1997
• vuodesta 1998 lähtien Määttä on toiminut kasvatuspsykologian professorina
• 2000-luvulla hän on toiminut kolme kautta kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina ja vuonna 2010 hänet valittiin Lapin yliopiston opetuksesta vastaavaksi vararehtoriksi

Kaarina Määtän tutkimustoiminta on kohdistunut erityisesti opettajankoulutukseen tuutoritoiminnan, oppilashuollon, erityispedagogiikan, tasa-arvokasvatuksen ja kuvataidekasvatuksen näkökulmista. Hän on tutkinut myös korkeakouluopiskelua. Julkisuudessa hän on tullut tunnetuksi erityisesti ”rakkausprofessorina”, sillä hän on julkaissut rakkauden aihepiiristä lukuisia tieteellisiä ja populaareja teoksia ja artikkeleita. Keskeinen toimintakenttä on ollut opiskelijoiden opinnäytteiden, erityisesti jatkotutkintojen, ohjaaminen. Määtän ohjauksessa on valmistunut useita kymmeniä väitöskirjoja.

Myynti ja tilaukset:
Tiede- ja taidekirjakuppa Tila
Puhelin 040 821 4242
faksi 016-326 932
julkaisu@ulapland.fi