Uutiset 2005

Työttömyyteen puututtava varhaisessa vaiheessa

14.6.2005

Valtakunnallinen KIPINÄ-kuntoutuskokeilu osoittaa, että pitkäaikaistyöttömien tukeminen on pitkä ja vaativa prosessi. Tuloksia ei synny nopeasti, mutta ne ovat mahdollisia.

Valtakunnallisesta KIPINÄ-kuntoutuskokeilusta saadut tulokset ovat professori Asko Suikkasen ja hänen tutkijaryhmänsä mukaan varsin rohkaisevia kuntoutujan motivoinnin, toimintakykyyn vaikuttamisen, arjessa selviytymisen ja tukemisen kannalta, mutta vaatimattomia työelämään sijoittumisen ja koulutukseen suuntautumisen osalta. Sosiaalipoliittisesti tuloksena voidaan pitää kuitenkin jo sitä, että kuntoutujien elämänhallinta parani.

Puolen vuoden kuluttua kuntoutuskokeilun päättymisestä kokeiluun osallistuneista kaksi prosenttia oli sijoittunut avoimille työmarkkinoille. Runsas puolet oli kokeilun jälkeen tukityössä, kuntouttavassa työtoiminnassa, kurssilla tai heillä oli realistinen aktivointisuunnitelma. Toisaalta noin 40 prosentilla ura suuntautui työmarkkinoilta poispäin, mitä voidaan pitää suurena osuutena.

Kuntoutujan pitkäjänteinen tuki ja tavoitetaso tuottivat tuloksia, kun ne onnistuttiin asettamaan kuntoutujan voimavaroihin nähden oikealle tasolle.  

– Motivaatio on pitkäkestoisen ja muutokseen tähtäävän kuntoutuksen perusedellytys. Tukeminen edellyttää työttömän sitoutumista itsensä kehittämiseen riittävän aikaisessa vaiheessa, minkä vuoksi ennen kaikkea varhaisen puuttumisen merkitys korostuu, Suikkanen sanoo.

Suomalainen yhteiskunta on vasta viime aikoina joutunut törmäämään vakavaan, pitkäaikaiseen ja rakenteelliseen työttömyyteen, jonka hoidossa normaalipalvelut ja nykyiset käytännöt ovat kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen riittämättömiä. Suurena vaarana on vähän koulutettujen, ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien syrjäytyminen työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Osa työnhakijoista tarvitsee omien voimavarojen kohentamiseksi henkilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvaa kuntoutusta ennen työllistymistä tai ennen kuin he voivat hyötyä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista.

– Pitkäaikaistyöttömien tueksi normaalipalveluiden rinnalle tarvittaisiin myös projektiluonteisia, ryhmäytymistä ja vertaistukea keinoinaan käyttäviä palveluja. Asiakkaan kanssa yhdessä tekemistä ja mukana kulkemista tapahtui kuntoutuskokeilussa selvästi enemmän kuin mihin normaalin palvelujärjestelmän käytännöissä on mahdollisuus, Suikkanen sanoo.

Työllistymisessä työttömän selviytyminen riippuu olennaisesti työmarkkinavaihtoehdoista ja -tilanteista. Mitä pidempään työttömyys on kestänyt ja mitä vähemmän tuettuja työllistymismahdollisuuksia on tarjolla, sitä vähäisemmät ovat pitkäaikaistyöttömän mahdollisuudet palata työmarkkinoille.

– Tulosten mukaan tarvitaan tuettujen työmahdollisuuksien kehittämistä, esimerkiksi kuntien ja kaupunkien tukityöpaikkoja sekä niissä mahdollisimman pitkiä tukityösuhteita ennen suuntautumista avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja työssä oppimiseen, työhön valmentautumiseen ja työssä pärjäämisen tukemiseen, Suikkanen sanoo.

KIPINÄ-kuntoutuskokeilu
Valtakunnallisessa KIPINÄ-kuntoutuskokeilussa etsittiin keinoja 45 vuotta täyttäneiden, pitkään työttömänä olleiden työllistymiseksi. Tavoitteena oli luoda yhteistyömalli, jossa työtön, paikalliset toimijat sekä Kela ja kuntoutuspalvelujen tuottajat toimisivat aktiivisesti yhdessä. Kuntoutuskokeilu käynnistyi pilottivaiheella keväällä 2002 ja se jatkui varsinaisena kuntoutuskokeiluna vuoden 2004 loppuun.

Kokeilu perustui Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän esitykseen ja sen järjesti Kela yhdessä työhallinnon ja kuntien sosiaalitoimien kanssa. Kokeilua ohjasi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimiva ohjausryhmä. Kuntoutuskokeilussa oli mukana 13 projektia eri puolilta Suomea ja siihen osallistui lähes 450 pitkäaikaistyötöntä.

Kuntoutuskokeilun tuloksia on arvioitu tutkimuksessa Asko Suikkanen & Ritva Linnakangas & Minna Harjajärvi & Maria Martin: Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 8/2005.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa www.stm.fi ja sitä myy Yliopistopaino, puhelin 09 - 7010 2363 tai books@yliopistopaino.fi

Lisätietoja:
Professori Asko Suikkanen, puhelin 016-341 2673 tai 040-544 2744
Tutkija Ritva Linnakangas, puhelin 016-341 2626

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi