Lapin läänissä on kasvava tarve sosiaali- ja terveysalan osaajista ja alan pienyrittäjistä. Lapin yliopiston alueellisten tutkimuspalveluiden esiselvityshankkeessa kartoitetaan alan osaamista Lapissa ja alan ammattilaisten halukkuutta yrittäjyyteen.

– Selvityksen pohjalta suunnitellaan hankkeita, jotka tukevat alan palveluyrittäjyyden syntymistä Lappiin ja poistavat yrittäjyyden esteitä esimerkiksi koulutuksen, neuvonnan ja verkostoitumisen avulla, toteavat tutkija Aila Tammela alueellisista tutkimuspalveluista sekä selvitystyössä mukana oleva, pohjoisimman Lapin Leaderin toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari.

Alan koulutuksen hankkineille lappilaisille lähetetään tämän kevään aikana kysely ja samalla kootaan yrittäjyydestä kiinnostuneiden ammattilaisten yhteystiedot kehittämishankkeita varten.

– Kaikkien alan koulutuksen saaneiden toivotaankin vastaavan kyselyyn huolimatta siitä, ovatko he itse kiinnostuneita yrittämisestä, sillä kyselyn kautta saadaan tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita alan yrittäjyydellä on Lapissa, Tammela sanoo.

Kartoitus alkaa Pohjois-Lapista
Kartoitus alkaa Pohjois-Lapista tämän kevään aikana. Pohjois-Lapin tuloksia esitellään kesäkuussa Sodankylässä. Lisäksi syksyllä 2007 järjestetään palveluyrittäjyyttä käsittelevä tilaisuus, johon kutsutaan sosiaali- ja terveysalojen yrittäjyydestä kiinnostuneet vastaajat.

Tutkija Aila Tammela toteaa, että palveluyrittäjyyden tarve ja kysyntä vaihtelevat kunnissa sen mukaan, mitä palveluita kunta tuottaa itse ja miten järjestöt ja yksityiset yrittäjät täydentävät näitä palveluita.

– Pohjois-Lapin kuntien perusturvajohtajien arvioiden mukaan lähitulevaisuudessa palvelujen kysyntä kasvaa merkittävästi. Koska julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyö ei riitä tuottamaan kaikkia tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluita, voivat uudet hoiva-alan yritykset vastata kysyntään. Niiden avulla voidaan täydentää ja paikata julkisen ja kolmannen sektorin palveluvajeita, Tammela kertoo.

Tammelan mukaan kunnissa harkitaan palvelusetelin käyttöönottamista, mikäli alan yrittäjiä on riittävästi. Palvelusetelillä asiakas voi saada tarvitsemansa palvelut yritykseltä. Seteli voi olla esimerkiksi ostokuponki tai kunnan sitoumus maksaa tietty osuus yksityisen palveluntuottajan antaman palvelun kustannuksista. Palvelusetelit voivat esimerkiksi lisätä vanhusväestön mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti kotona.

Tammela sanoo, että muun muassa Sodankylässä kaivataan yrittäjiä vanhus- ja vammaispalveluihin sekä siivous- ja kotipalveluihin.

– Lisäksi kunnassa on tarvetta lastensuojelun tukiperheille ja sijaisperheille. Utsjoella puolestaan yksityisten vanhuspalveluiden tarve on kasvanut väestön ikääntymisen myötä. Lisäksi tarvetta on kotipalvelulle ja siivouspalveluille. Utsjoen ja koko Lapin läänin alueella on tarvetta myös saamenkielisille sosiaali- ja terveyspalveluille, kuten perhekodille ja sijaisperheille.

Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari toteaa, että yhtenä tavoitteena on maaseudun palvelujen turvaaminen kehittämällä yrittäjyyttä ja kolmannen sektorin toimintaa.

– Alan yrittäjyyden kehittämisessä alkuun pääseminen on haastavaa: palveluseteleitä ei oteta käyttöön, koska yrittäjiä ei ole, mutta toisaalta yrittäjyyttä ei synny, koska palveluilla ei ole riittävästi kysyntää kunnissa. Yksi tapa hoiva-alan yrittäjyyden lisäämiseen voisikin olla maaseudulle tyypillinen monialayrittäjyys: hoivapalveluja voidaan yhdistää esimerkiksi matkailuun tai muuhun maaseudun perheyritystoimintaan, Talvensaari hahmottelee.

Sosiaali- ja terveysalojen osaamiskartoitus ja sote-alojen yrittäjyyspotentiaali Lapissa -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätietoja:
Tutkija Aila Tammela, puh. (016) 341 2990, 040 513 6960, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Projektipäällikkö Leena Suopajärvi, puh. (016) 341 2990, 040 747 4449, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

LaY/Viestintä/Sari Väyrynen