"Tyhjät maalituupit - rahattomuus - kodittomuus ja mielessä polttava halu yrittää uudestaan taiteen ohdakkeisella polulla." Maija Kellokumpu kirjoitti maaliskuussa 1931 kirjailija Ilmari Kiannolle. Syrjäisestä erämaasta, Kuolajärven (vuodesta 1936 Salla) Kelloselän pienestä kylästä lähtöisin oleva Maija Kellokumpu (1892–1935) koki elämänsä aikana vastoinkäymisiä. Kuitenkin hän teki kaikkensa pystyäkseen maalaamaan ja jätti oman persoonallisen jälkensä Lapin taidehistoriaan.

Uusi julkaisu kuvaa ja analysoi nuoren taiteilijanaisen elämää 1900-luvun vaihteessa. Suurimman osan kellokummun maalauksista hävittivät talvi- ja jatkosota sekä Lapin sota.

Onneksi säilyi kuitenkin kirjeitä, muun muassa kirjailija Ilmari Kiannolle lähetettyjä, muistoja, muutama kritiikki ja joitakin lehtiartikkeleita sekä joukko maalauksia. Tämän aineiston kautta muotoutuu kuva elämästä Koillis-Lapissa ja taiteilijakoulutuksesta Helsingissä vasta itsenäistyneessä ja sisällissodasta selvinneessä Suomessa.

Analyysi Maija Kellokummun säilyneestä tuotannosta kietoutuu yhteen 1900-luvun maalaustaiteen kanssa ja nostaa esille mielenkiintoisia näkökulmia.

Maija Kellokumpu, Koillis-Lapin herkkä kuvaaja on Sallan kunnan kustantama ja sitä myydään Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa (Savukoskentie 12, 98900 Salla, museo@salla.fi, puh. 040 579 0762).