Yleisesti väitetään, että kansalaisten poliittinen mielenkiinto on vähäistä. Samalla politiikkaa ja poliitikkoja arvioidaan nyky-yhteiskunnassa hyvin paljon muihin kuin ideologisiin kriteereihin vedoten. 

– Ideologiset näkemykset näyttävät kiinnostavan yhä enemmän ammattimaisia poliitikkoja. Kansalaisten mielenkiinto puolestaan suuntautuu julkisuudessa esitettyihin poliitikoiden yksityiselämän tapahtumiin. Tämän perusteella onkin syytä nostaa esille kysymys poliitikkojen yksityiselämän poliittisista ulottuvuuksista, tutkija Marika Kunnari sanoo.

Poliitikkojen yksityiselämää käsittelevä mediajulkisuus on nykyään hyvin laaja-alaista. Yksityiselämää pyritään suojelemaan mm. erityisin laein ja asetuksin. Lisäksi medialla on omia eettisiä normeja, joiden tarkoituksena on yksityiselämän suojelu.  

– Medialla on kuitenkin oma tärkeä sananvapauteen perustuva tiedon tuottamisen tehtävänsä yhteiskunnassamme. Poliitikon yksityiselämän julkisessa käsittelyssä tällaiset oikeudet ja velvollisuudet joutuvat helposti ristiriitaan.

Nykyään median väitetään intimisoituneen ja edelleen karnevalisoituneen. Tällä tarkoitetaan sitä, että saadakseen mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn julkaisuistaan esimerkiksi lehdistön on tuotettava kansalaisia kiinnostavaa luettavaa.

– Kun kansalaisten mielenkiinnon uskotaan kohdistuvan enemmän poliitikon yksityiselämän tapahtumiin kuin varsinaisiin poliittisiin asioihin, on lehdistön oman etunsa vuoksi syytä tarjota kansalle sen haluamaa tietoa. Näin media ottaa aiemmin yksityisinä nähdyt asiat julkiseen käsittelyyn.

Myös poliitikot tietävät yksityiselämäjulkisuuden mahdollisuudet poliittiselle suosiolleen. Erityisesti vaalien alla on nähtävissä, että poliitikot esittelevät mielellään julkisuudessa myös yksityiselämäänsä luettavia asioita.

– Kansaa miellyttävä imago on mahdollista luoda juuri mediajulkisuuden avulla ja tätä apua poliitikot haluavat käyttää omiin tarpeisiinsa.

Media tuottaa ihmisille käsityksiä hyvästä ja pahasta. Esimerkkinä tästä toimivat erilaiset mielipidemittaukset.

– Näin ihmisten ei enää tarvitse itse miettiä moraalisia näkemyksiään, kun joku muu tekee sen heidän puolestaan. Moraalinkin voi nähdä näin medioituneen. Kun julkisuudessa sitten spekuloidaan pääministerin mahdollista aviollista uskottomuutta, on ihmisten mahdollista myötäillä median luomaa moralisoivaa näkökulmaa asiaan. Toisaalta uskottomuuskin voi saada osakseen hyväksyntää, onhan tunnettu tosiasia, että uskottomuus ja avioerot ovat olennainen osa tätä päivää, Kunnari pohtii.

Marika Kunnarin tutkimus on julkaistu Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisten tutkimusten sarjassa B, tutkimusraportteja ja selvityksiä. Kunnari toimii jatko-opiskelijana Lapin yliopistossa ja hän valmistelee väitöskirjaa naisten romanssiturismista sosiologian oppiaineeseen.

Marika Kunnari
Puhelin 040 559 6672

LaY/Viestintä/OT