Lapin yliopiston oikeuskulttuurin ja oikeuslingvistiikan professori Jaakko Husa arvioi englanninkielisessä uutuusteoksessaan Suomen valtiosäännön olevan luonteeltaan varsin jännitteinen.
The Constitution of Finland – A Contextual Analysis -teos jäsentää Suomen valtiosääntöä osana poliittista järjestelmää. Teos ei ole vain voimassa olevan järjestelmän kuvaus, vaan sisältää myös kirjoittajan kokonaisnäkemyksen Suomen valtiosäännön nykytilasta ja sen kipupisteistä.
– Vertailussa muihin maihin Suomen järjestelmää kuvaa jännitteisyys: presidenttikeskeisyyden ja parlamentarismin välillä, perustuslaillisuuden tuomioistuinvalvonnan ja eduskuntavetoisen valvonnan välillä sekä kansanvallan ja poliittisen eliitin välillä, professori Jaakko Husa toteaa.
Nykyinen perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000, mutta suomalainen valtiosääntö on monikerroksinen, ja sen juuret ovat syvällä. Valtiosäännössä on elementtejä Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta, vuoden 1919 hallitusmuodon voimassaolon aikana syntyneitä kerrostumia ja 1990-luvulta lähtien eurooppalaisia kerrostumia.
– Järjestelmä toimi aina 1990-luvulle saakka toisen maailmansodan jälkeen vahvistuneiden käytäntöjen varassa. Valtiosääntö oli kansallinen ja nojasi kansaan poliittisena yhteisönä. Liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja muutama vuosi sen jälkeen Euroopan unioniin muuttivat järjestelmää perusteellisesti. Valtiosääntö ei ole enää pelkästään ylimpiä valtioelimiä koskeva normisto, vaan perusoikeudet vaikuttavat koko oikeusjärjestyksessä. Toisaalta järjestelmä ei enää puhtaasti perustu suomalaiseen kansanvaltaan, vaan on kytkeytynyt toiminnallisesti osaksi Euroopan unionin järjestelmää ja Euroopan ihmisoikeusjärjestelmää, Husa arvioi.
Husan mukaan poliittinen ja oikeudellinen eliitti, kuten tuomarikunta, oikeustieteilijät ja korkeat juristivirkamiehet, on omaksunut eurooppalaistumisen hyvin, mutta se ei pysty selittämään valtiosääntöjärjestelmää suomalaisille äänestäjille: äänestäjät kannattavat vahvaa presidenttiä ja asiantuntijat yksiäänisesti vastustavat, eliitti kannattaa yksiäänisesti eurooppalaistumista mutta äänestäjät ovat huolissaan päätösvallan luisumisesta Suomen rajojen ulkopuolelle.
– Perusoikeudet ovat lisänneet järjestelmän hyväksyttävyyttä ja tuoneet valtiosäännön lähemmäs tavallisia ihmisiä, mutta eurooppalaistuminen on tehnyt järjestelmästä vaikeasti selitettävän ja läpinäkymättömän. Vuonna 2012 voimaan tulevat muutokset lisäävät järjestelmän sisäistä systemaattisuutta ja hallittavuutta mutta eivät ratkaise sen perusongelmia: jännitteet jäävät edelleen purkamatta, Husa tähdentää.
Kirjan on julkaissut Hart Publishing (Oxford), ja se on osa sarjaa Constitutions of the World, jossa tarkastellaan realistisesti ja kriittisesti eri valtioiden valtiosääntöjä. Sarja pyrkii esittämään kustakin tarkastellusta järjestelmästä syvemmän kuvan kuin mitä pelkkiä säännöksiä lukemalla olisi mahdollista saada.
Julkistamistilaisuus
Teoksen julkistamistilaisuus järjestetään Lapin yliopistolla tiistaina 18. tammikuuta klo 12–13.30 luentosalissa 4 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tilaisuudessa professori Jaakko Husa esittelee lyhyesti teoksen, ja sitä kommentoi valtio-opin yliopistonlehtori Petri Koikkalainen. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Professori Jaakko Husa, p. 040 484 4027, jaakko.husa(at)ulapland.fi
Constitutions of the World -sarja
LaY/Viestintä/SV