Viime vuosien kansalliset koulutuspoliittiset linjaukset ovat vahvistaneet opiskeluun kuuluvan opinto- ja uraohjauksen merkitystä. Vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat elinikäisen ohjauksen strategian. Elokuussa 2021 astui voimaan oppivelvollisuuden pidentäminen. Myös lukioiden uudessa opetussuunnitelmassa uraohjauksen rooli osana opinto-ohjausta on kasvanut. Onnistuneelle ohjaus- ja neuvontatyölle asetetaan siis suuria odotuksia.

Vihtari perehtyy työssään aikuislukiosta valmistuneiden ylioppilaiden kokemuksiin opiskelemisesta ja ohjauksesta sekä opiskelun jälkeisistä opintopoluista ja työurasta. Tulokset ovat aikuisopiskelijoiden lisäksi sovellettavissa myös lasten ja nuorten ohjaustoiminnan kehittämiseen sekä työurien poikkitieteelliseen tarkasteluun.

– Yritykset voivat hyödyntää uratarinoita esimerkiksi silloin, kun parannetaan työn imua, viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista, kertoo Vihtari.

Huolellisen urasuunnittelun ja -ohjauksen avulla voidaan vastata työmarkkinoiden muutoksiin ja huomioida kestävän kehityksen mukainen toiminta alati kansainvälistyvillä työmarkkinoilla.

Aikuislukio antaa toivoa ja avaa uusia ovia

Suomalainen työelämä kaipaa korkeakoulutettuja opiskelijoita. Aikuislukio ja sen joustavat opiskelumahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuden hankkia niitä valmiuksia, joita korkeakouluopinnot edellyttävät. Lisäksi aikuislukioilla on huomattava yhteiskunnallinen rooli esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisijänä.

Aiempi, huono opiskelukokemus voi leimata yksilön työuraa pitkään, ja opiskelija voi tuntea osaamisestaan huonommuutta. Aikuislukiossa opiskelijan oma käsitys itsestään oppijana voi muuttua, mikä rohkaisee hakeutumaan uusiin koulutuksiin ja työpaikkoihin.

– Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulisi miettiä aiempaa tarkemmin opiskelijan omia, yksilöllisiä valmiuksia tulevaisuuden ja unelmien näkökulmasta. Menetettyjä tapauksia opiskelun suhteen ei ole, painottaa Vihtari.

Aikuislukiolla on paikkansa elinikäisen oppimisen kentällä osana suunniteltua opintopolkua, takaporttina yllättävissä elämäntilanteissa sekä työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisessä ja väestön koulutustason nostamisessa.

Uraohjaus ja työelämäyhteydet vaativat kehittämistä

Aikuislukiosta valmistuneet opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä lukio-opintoihin liittyvään ohjaukseen, mutta uraohjaus on Vihtarin mukaan ollut puutteellista. Kun aikuislukiosta valmistuneet opiskelijat siirtyvät urallaan eteenpäin, heidän aiemmat työelämäkokemuksensa kulkevat mukana. Tätä merkityksellistä työelämäyhteyttä ei kuitenkaan nykyohjauksessa kattavasti tunnisteta eikä hyödynnetä.

Työelämän merkitys osana urasiirtymiä tulisikin tehdä näkyväksi ja tunnistaa työkokemuksen hyödyt myös osana mahdollisia korkeakouluopintoja.

– Olisi aiheellista miettiä, voisiko lukiosta valmistunut opiskelija parantaa jatko-opintomahdollisuuksiaan hakemalla valmiuksia työelämästä sen sijaan että korottaisi ylioppilastodistuksen arvosanoja.

Työelämän tarpeet tulisi huomioida paremmin, kun koulutusjärjestelmää ja ohjauspalveluita kehitetään. Vihtarin mukaan ohjausta kehittämällä voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksia joustavien työurien rakentamiseen.

Omaelämäkerralliset uratarinat aineistona

Vihtari hyödyntää tutkimuksessaan ura- ja ohjausteorioita. Tutkimuksen aineisto koostuu 45 aikuislukiosta valmistuneen opiskelijan omaelämäkerrallisesta uratarinasta. He ovat valmistuneet vuosien 2010–2016 aikana ja ovat iältään 18–63 vuotiaita.

Vihtari avaa näkökulmaa kerronnalliseen tutkimukseen – miten kertomukset ja tarinat elävät yhteiskunnassamme ja mikä on niiden tiedollinen arvo. Kerronnallisuus toimii tutkimuksessa välineenä, jonka avulla päästään kiinni merkityksiin, joita koulutuksessa ja työelämässä saaduille kokemuksille annetaan.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KM Kalle Vihtarin akateeminen väitöskirja Aikuislukio opintopolun ja työuran edistäjänä – kerronnallinen tutkimus aikuislukiosta valmistuneiden ylioppilaiden uratarinoista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.11.2021 klo 12 Kaarina-salissa (luentosalissa 10, Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii professori Hannu L. T. Heikkinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emerita professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä.

Lisätietoja

Kalle Vihtari
puh. 050 365 0202
kvihtari(at)ulapland.fi

Tietoa väittelijästä

KM Kalle Vihtari on valmistunut ylioppilaaksi Nivalan lukiosta vuonna 1999 ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Erilliset opinto-ohjauksen opinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistoon vuonna 2005.

Vihtari on työskennellyt opetus- ja ohjaustehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Vuodesta 2012 hän on työskennellyt opinto-ohjaajana Eiran aikuislukiossa, joka on Suomen suurin aikuislukio.

Väitöstutkimuksensa aikana Vihtari on edustanut jatko-opiskelijoita valtakunnallisessa kasvatustieteen FinEd-tohtoriverkostossa. Hän edustaa Suomea ohjauksen osalta pohjoismaisessa aikuiskoulutuksen verkostossa (NVL).

Vihtari on toiminut työuransa aikana eri elämäntilanteista tulevien opiskelijoiden opinto-ohjaajana ja ohjauksen kehittäjänä. Erityisesti aikuislukion opinto-ohjauksesta saadut myönteiset kokemukset innostivat tutkimaan opinto-ohjauksen asemaa, merkitystä sekä kehittämisen mahdollisuuksia. Hän on kiinnostunut kestävään kehitykseen kysymyksistä osana ura- ja ohjausteorioita, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaikutuksista elinikäiseen oppimiseen sekä kerronnallisuudesta osana ohjauksellista kohtaamista.

Tietoa julkaisusta

Kalle Vihtari: Aikuislukio opintopolun ja työuran edistäjänä – kerronnallinen tutkimus aikuislukiosta valmistuneiden ylioppilaiden uratarinoista. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 318. ISBN 978-952-337-278-8 ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2021.

Pysyvä linkki sähköiseen julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-278-8