Kuva: Marko Junttila

Osaamisperusteinen koulutusmalli on kansainvälisesti laajan mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena tällä hetkellä. Kepasen mukaan sitä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta.

— Ensinnäkin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna koulutusaikaa voi lyhentää, jolloin säästetään yhteiskunnan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan itsensä varoja, saadaan opiskelijoita nopeammin työmarkkinoille ja työssä olevan opiskelijan ei, niin valitessaan, tarvitse ottaa niin monta palkatonta päivää opiskelua varten kuin ennen, Kepanen toteaa.

Oppimisympäristö ei ole tiettyyn paikkaan sidottu, vaan oppia voi kaikkialla, oppilaitoksessa työpaikalla, harrastuksissa tai voi tehdä verkko-opintoja. Opiskelijanäkökulma turvaa sen, että opiskelija on keskiössä ja opiskelija vastaa itse valinnoistaan, miten haluaa hankkia ja osoittaa osaamistaan. Opiskelijalla on aktiivinen rooli omassa oppimisprosessissaan ja hänellä on myös oikeus saada opetusta tarpeensa mukaan. Tässä voidaan puhua myös asiakaslähtöisyydestä.

— Osaamisperusteisuus muuttaa opettajan roolin sisältöjen tuottajasta ohjaavaan suuntaan, hän on oppimisprosessin ohjaaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän ei ollenkaan opettaisi. Kyllä opettaa, mutta opiskelijoiden tarpeiden mukaan, Kepanen kertoo.

Osaamisen näkökulmasta osaamisperusteisuus merkitsee sitä, että kaikki aikaisempi ja sen hetkinen relevantti osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Sitä, minkä jo osaa suhteessa osaamistavoitteisiin, ei tarvitse opiskella uudelleen.

— Myös sellainen osaaminen, joka ei ole suorastaan ammatillista, otetaan huomioon. Kyse voi olla esimerkiksi asenteista. Tällaisella osaamisnäkökulmalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Näistä mainittavia ovat opiskeluajan lyheneminen, motivaation kasvaminen sekä reflektiotaitojen käynnistyminen, Kepanen toteaa.

Kepasen tutkimus perustuu ammatillisten erityisopettajaopiskelijoiden tarinoihin omasta oppimisprosessistaan osaamisperusteisessa koulutuksessa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppimisprosessi on alussa haasteellinen koska, sen lähtökohdat ovat erilaiset kuin aikaisemmissa opinnoissa. Opiskelun sisältöjä ei ole valmiiksi päätetty, vaan opiskelija opiskelee omien tarpeidensa mukaisesti. Opetussuunnitelman tavoitteet ohjaavat opintojen sisältöjä. Opiskelija voi hankkia osaamisen oman valintansa mukaan, mutta koulutuksessa varmistetaan myös se, että opetusta tarjotaan tarpeiden mukaan.

— Opiskelijat hyötyvät, tulosten mukaan, opettajien ohjauksesta ja palautteesta, myös vertaispalautteesta, jota saivat toisilta opiskelijoilta. Ryhmän merkitys korostui oppimisessa. Opiskelijat olivat työssä erilaisissa oppilaitoksissa ja jakoivat kokemuksiaan lähipäivillä ja digitaalisissa oppimisympäristöissä. Näin he oppivat toisiltaan ja tämä edisti, tulosten mukaan, osaamisen kehittymistä. Opettajien ohjauksessa korostuivat kannustava palaute, positiivisuus ja rauhallisuus. Opiskelijat hyötyivät myös siitä, että ohjausta ja vastauksia sai opettajilta aina nopeasti, Kepanen kertoo.

Opintojen lopussa opiskelijat kertoivat osaamisensa lisääntyneen ja heidän suhtautumisensa omiin opiskelijoihin oli myös muuttunut monilta osin positiivisemmaksi. He kokivat olevansa ammatillisesti päteviä ja tasa-arvoisia työympäristössään. Opiskelu oli voimaannuttanut heitä. Suurin osa valmistuneista opettajista työskenteli ammatillisen toisen asteen opettajina ja sen opetussuunnitelmiin osaamisperusteisuus tuli 2015 ja tämän vuoden alusta toteutettu ammatillisen koulutuksen uudistus korostaa sitä entisestään.

Väitöstilaisuus:

KM Pirkko Kepasen väitöskirjaksi tarkoittama tutkimus ”’Ymmärsin olevani jonkin täysin uuden opiskelutavan edessä’ - Narratiivinen tutkimus polusta ammatilliseksi erityisopettajaksi osaamisperusteisessa koulutuksessa” tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.10.2018 klo 12 alkaen luentosalissa 10. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Tietoa väittelijästä:

Pirkko Kepanen (s.1953 Haukiputaalla) kirjoitti ylioppilaaksi Haukiputaan lukiosta 1972. Luokanopettajaksi Kepanen valmistui Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta 1978 ja erityisopettajaksi Jyväskylän yliopistosta 1988. Kasvatustieteen maisteriksi Kepanen valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002. Kepanen on toiminut luokanopettajana vuosina 1978-1994, erityisopettajana peruskoulussa 1994-2000, sekä ammatillisena erityisopettajana Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä vuosina 2000-2009. Lisäksi hän on toiminut Opettajien ja erityisopettajien kouluttajana Hameen ammattikorkeakoulussa vuosina 2009-2011 ja Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulussa vuosina 2011-2017.

Lisätietoja:

Pirkko Kepanen
040 5095017
kepanenpirkko@gmail.com

Tietoa julkaisusta:

Pirkko Kepanen: ”Ymmärsin olevani jonkin täysin uuden opiskelutavan edessä” Narratiivinen tutkimus polusta ammatilliseksi erityisopettajaksi osaamisperusteisessa koulutuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 374, ISBN 978-952-337-087-6. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 241 ISBN 978-952-337-088-3. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä /J-EK