Pohjoisen arktisille vesille ja Etelämantereen antarktisille alueille suuntautuvien laivamatkojen turisti hakee sisäistä rauhaa ja katkosta arkipäivän kaupungistuneeseen sekä teknologian värittämään elämäänsä, todetaan YTM Alain Grenierin väitöskirjassa.
- Matkailijan kokemus arktisesta alueesta on vastakohtaisuuksien maailma, jossa turisti matkustaa paitsi maantieteellisesti kauas, hän tekee myös matkan mielenmaisemansa pohjoiseen, Grenier kuvailee.
Sosiologian alan väitöskirjassaan The Nature of Nature Tourism Alain Grenier pohtii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Hän on pyrkinyt selvittämään, mikä motivoi turisteja hakeutumaan arktisille äärialueille, matkustamaan tuhansia kilometrejä turvallisesta ja mukavuuksia täynnä olevista kodeistaan kokemaan jään ja lumen maailmaa.
Grenierin väittää tutkimuksessaan, että matkailijoita ei motivoi niinkään rakkaus luontoon vaan luonnon ja erämaiden tarjoama mahdollisuus sisäisen rauhan ja jopa hengellisyyden etsimiseen vastapainoksi nykypäivän kaaottiselle elämälle.
- Luonto tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden itsensä kohtaamiseen, Grenier kiteyttää.
Alain Grenier on tutkinut luonnon merkitystä matkailijoille mm. kysymällä arktisille laivaristeilyille osallistuneiden kokemuksia Venäjällä, Kanadassa ja Suomessa. Antarktiksen aineisto perustuu hänen omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa. Väitöskirjan päätutkimuskohteet olivat Nunavutissa ja Suomen Kemissä. Haastattelujen lisäksi tutkimusmenetelminä ovat olleet havainnointi, omat kokemukset, valokuvat, päiväkirjamerkinnöt sekä tutkimusalaan liittyvä kirjallisuus.
Suomesta tapaustutkimuksen kohteena oli Kemissä toimiva jäänmurtaja Sampo. Grenier haastatteli yhteensä 120 Sammon viidelle eri risteilylle osallistunutta ulkomaista matkailijaa.
- Nelisen tuntia kestävää risteilyä jäänmurtaja Sammolla värittää kiireen tuntuinen aikataulu. Matkaajia liikutetaan koko ajan paikasta toiseen, joten heille ei jää paljoakaan yhtäjaksoista aikaa rauhoittua ja kokea muutoin voimakas elämys rauhassa, sanoo Alain Grenier.
Grenierin mukaan jo tuntia pidempi risteilyaika antaisi turistille tarpeeksi aikaa katsoa, tuntea ja makustella arktista luontoelämystä. Jäänmurtaja Sammolla tehty haastattelututkimus paljastaa myös, että ulkomainen turisti ei niinkään hae mielihyvää itse risteilystä vaan pikemminkin arktisuuteen liittyvän mielikuvan kohtaamisesta.
Sammon risteilyjen markkinointi painottuu Grenierin mukaan teknologiaan, kun matkailijat hakevat luontoelämystä. Kanadassa puolestaan risteilyjä markkinoidaan luonnolla, mutta matkailijat kokevat enemmän teknologiaa, sanoo Grenier.
Jäänmurtaja Sampo onnistuu Grenierin tutkimuksen mukaan hyvin välittämään arktiseen merimatkaan liittyvän jännityksen. Matkustajat voivat myös turvallisin mielin kohdata omia pelkojaan uimalla kelluntapuvuissa jäisessä meressä. Turvallisesti seikkailullinen kokemus vahvistaa Grenierin haastattelututkimuksen mukaan matkustajien itsetuntoa.
Sammon risteily onnistuu tarjoamaan samankaltaisia mahdollisuuksia kohdata itsensä ja vaellusriitti kuin muutkin pohjoisen arktisille vesille ja Etelämantereelle suunnatut laivaristeilyt, sanoo Grenier.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Alain Grenierin väitöstutkimus "The Nature of Nature Tourism - the case of Ship-Based Polar tourism" tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 4.6.2004 klo 12.00 (Castrén-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).
Vastaväittäjänä toimii professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta sekä kustoksena sosiologian lehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Raiski Lapin yliopistosta.
Väitöstilaisuus on englannin kielinen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Taustatietoja väittelijästä:
Quebec’istä kotoisin oleva Alain Grenier valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1998 Lapin yliopistosta. Työurallaan hän on toiminut mm. matkailun opettajana Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.
Englannin kielistä väitöskirjaa voi tilata Lapin yliopiston julkaisumyynnistä, puh. 016 - 341 3217 tai sähköpostitse: julkaisu@ulapland.fi
- - - -
LaY/Viestintä/Irma Kuukasjärvi