Arktinen alue ei ole yksittäisen tieteenalan tutkimuskohde, vaan sen parissa työskentelee lukuisia eri tieteenaloja, tutkijoita ja taiteilijoita. Sitä voisi maantieteellisen muotonsa ja monien tekijöidensä ansiosta kuvata erilaatuisista paloista koostuvaksi tilkkutäkiksi.

Kun Arktista ja arktisuutta tutkitaan ja tulkitaan – alueena, luonnonilmiönä tai politiikan kohteena – on tärkeää suhtautua kriittisesti käytettyihin käsitteisiin. Kriittisyys kuitenkin vain harvoin koskee tutkimuksen lähtökohtaa: sanaa ”arktinen”.

Volan mukaan voidaan jopa kyseenalaistaa, onko arktisuutta ylipäätään olemassa ilman sitä koostavia toimijoita ja toimintaa. Mitä jos kyseessä onkin ”keisarin uudet vaatteet” -ilmiö, eli että olematon asia tehdään näkyväksi kuvittelun, kielen ja vuorovaikutuksen avulla? Se herättää kysymyksen, millaisen paljauden arktinen kätkee alleen.

Vastakohtaisuuksille rakentuva

Arktiseen yhdistetään muutos, joka havainnollistuu monin tavoin esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsevan tiedekeskus Arktikumin näyttelyissä. Samalla muutoksen kuvaukset rakentavat kuvaa siitä, mitä on Arktisen pysyvyys. Muutos ja pysyvyys syntyvät ihmisen toiminnan ohella esineistön, eläimistön ja erinäisten luonnonilmiöiden toimijuudesta.

Arktinen muodostuu myös ajatukselle periferiasta ja keskuksesta.

– Kun puhutaan esimerkiksi arktisen alueen ihmisistä, tulisi muistaa, että kyseessä ei ole yksi alue. Myöskään sanana arktinen ei ole peräisin niiltä alueilta, jotka määritetään kuuluvaksi Arktikseen. Arktinen on siis etäisyyden ja ulkopuolisuuden ilmaisu riippumatta siitä, miltä leveyspiiriltä käsin se lausutaan, Vola huomauttaa.

Samalla kun Arktista ja arktisuutta tutkitaan ja esitetään se määrittää aina havainnoitsijaksi ”meidät” ja tarkasteltaviksi ”heidät”, eli luo toiseutta.

Totuus arktisesta

Kysymykseen siitä, mikä on oikeasti tai aidosti arktista, ei voida vastata. Arktista määritellään jatkuvasti kuulumisen ja kuulumattomuuden kautta. Määrittäminen ei välttämättä tapahdu tietoisesti vaan osana pitkää historiaa, johon kuuluvat erilaiset sanastot, kuvastot, teot ja tiedot.

– Toisinaan tätä historiallista painolastia käsitellään sietämättömän kevyesti, unohtaen samalla siihen kerrostuneet poliittiset voimat ja intressit.

Vola ehdottaa, että sanojen Arktis ja arktinen kirjoitusasuihin tulisi kiinnittää huomiota. Substantiivi Arktis-sanan alussa oleva iso A tulisi yliviivata. Yliviivaaminen viittaa sanan samanaikaiseen pätemättömyyteen ja käytön välttämättömyyteen. Kun taas käytetään adjektiivina sanaa arktinen, alkukirjaimena oleva pieni a tulisi kursivoida. Se ilmaisee sanan meiltä pakenevaa viittaussuhdetta sekä sen toiseuttavaa luonnetta.

– Kysymys on omista yhteisöllisistä ja poliittisista haluistamme, oli sitten kyseessä rikkaus, rikos tai rakkaus. Meidän tulee havaita Arktikseen ja arktisuuteen kätkeytyvä omakuvamme, kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM Joonas Volan akateeminen väitöskirja ”Homunculus - Bearing Incorporeal Arcticulations” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22. huhtikuuta 2022 klo 12 alkaen luentosalissa LS2 (Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Michael Bravo Cambridgen yliopiston Scott Polar -tutkimusinstituutista ja kustoksena yliopistonlehtori Mika Luoma-aho Lapin yliopistosta.

Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoa väittelijästä

Joonas Vola on suorittanut ylioppilastutkinnon Iisalmen Lyseossa 2005. Hän valmistui Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi politiikkatieteistä vuonna 2012.

Vola on tehnyt väitöstutkimuksensa Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu/Arktisuus muuttuvassa maailmassa -tohtoriohjelmassa vuosina 2018–2021. Lisäksi hänen tutkimustyötään ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahaston Lapin rahasto, Oskar Öflunds Stiftelse ja Liikesivistysrahasto. Työn viimeistelyyn Vola sai Lapin yliopiston myöntämän Esko Riepulan apurahan.

Vola on työskennellyt useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa, Uumajan yliopistossa ja Turun yliopistossa. Hän on jäsenenä ”Pohjoinen poliittinen talous” sekä ”Intra-living in the Anthropocene” -tutkimusryhmissä.

Lisätietoja

Joonas Vola
040 484 4066
joonas.vola(at)ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Joonas Vola: Homunculus: Bearing Incorporeal Arcticulations. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 334. ISBN 978-952-337-309-9, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2022.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-309-9