Uutiset 2021
 
Alfred Streng_web.jpg
Kuva: Alfred Strengin arkisto

Väitös: Arvonlisäverotusta tarkastellaan ajankohtaisista periaatteellisista näkökulmista

8.6.2021

KTT, VTT Alfred Strengin artikkeliväitöskirjassa keskitytään arvonlisäverotuksessa esiintyviin periaatteisiin. Tutkimuksen mukaan veropoliittista keskustelua tulisi käydä enemmän siitä, millaista yhteiskuntaa tavoittelemme ja millaiset verotulot tavoite vaatisi.

Oikeusperiaatteiden merkitys arvonlisäverotuksessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Strengin mukaan niiden perusta on monessa tapauksessa pikemmin perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa kuin perinteisessä verolaissa. Tutkimuksen lähtökohtina toimivat arvonlisäverotuksessa esiintyvät periaatteet, kuten neutraliteettiperiaate, tehokkuusperiaate, legaliteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja oikeusvarmuuden periaate.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten valitut periaatteet otetaan huomioon arvonlisäverotuksessa ja oikeuskäytännössä. Periaatteisiin keskittyminen liittyy keskeisiin verotuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten veronkiertoon, digitaaliseen talouteen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen sekä kestävään kehitykseen.

Tutkimuksessa ilmenee, että kultusverojärjestelmää koskevat huolenaiheet ovat lisääntyneet, kun digitaalinen talous on laajentunut voimakkaasti, ja on tajuttu, miten haavoittuvainen järjestelmämme on.

– Sähköisen kaupan tunnusomaiset piirteet tuovat esiin arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmia ja lisäävät laissa olevia porsaanreikiä. Yleisenä kulutusverona arvonlisävero tulisi soveltaa yhtenäisesti kaikkiin liiketoimiin, myös sellaisiin, jotka tapahtuvat digitaalisessa muodossa, Streng sanoo.

Oikeusperiaatteiden merkitys on lisääntynyt digitaalisessa taloudessa, samoin tuomioistuinten valta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että kulutusneutraalisuus toteutuu riittävällä tavalla, kun verotetaan samalla tavalla sellaisia tavaroita ja palveluja, joilla on samankaltaiset ominaisuudet.

– Kuluttajat eivät aina pysty erottamaan samankaltaisten tavaroiden ja palvelujen kriteerejä, mikä voi vaikeuttaa neutraalisuuden toteuttamista, Streng toteaa
Lisäksi on mahdollista, että jotkut liiketoimet jäisivät verottomiksi tai niitä verotettaisiin kaksinkertaisesti ja että arvonlisäverolain porsaanreikiä voitaisiin käyttää hyväksi rajanylittävässä palvelukaupassa.

Joissakin tilanteissa tavarat ja palvelut ovat verottomia tai kuuluvat alennetun arvonlisäverokannan piiriin. Tällöin voi olla vaikeaa päättää, ketkä yhteiskunnassa hyötyvät arvonlisäverollisuuden poikkeuksista.

– Aina ei ole selvää, että matalapalkkaiset hyötyvät poikkeuksista, vaikka tämä voisi olla eksplisiittinen tavoite, Streng sanoo.

Jos ja kun arvonlisäverotus uudistetaan, lainsäätäjien pitäisi Strengin mukaan tasapainotella tehokkuuteen ja kustannuksiin liittyvien kysymysten sekä toisaalta kestävän kehityksen visioiden välillä.

– Veropoliittista keskustelua tulisi käydä enemmän siitä, millaista yhteiskuntaa tavoittelemme ja millaiset verotulot kyseinen tavoite vaatisi, Streng esittää.

Strengin mukaan jotkut oikeusperiaatteet, kuten keskeinen neutraalisuusperiaate, heijastavat enemmän yhteiskunnallista arvoa kuin perustavanlaatuista ihmisoikeutta.

– Ei ole ihan selvää, mitkä oikeudelliset seuraukset liittyvät oikeusperiaatteiden kategoriaan. Vero-oikeudessa esiintyvä vahva lainsitovuus voi joissakin tapauksissa antaa aihetta epäilyksiin oikeusperiaatteiden lainvoimaisuudesta, Streng sanoo.

Menetelmiltään väitöstutkimus sijoittuu sekä oikeusdogmatiikan että oikeuspolitiikan alueelle. Tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan arvonlisäverotukseen kuuluvia normeja. Tulkintoja ja niiden perusteluja tarkastellaan myös oikeus- ja veropoliittisesta näkökulmasta.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KTT, VTT Alfred Strengin akateeminen väitöskirja Effektiv och neutral mervärdesbeskattning – digital ekonomi, social- och hälsovård samt hållbar utveckling tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 18.6.2021 klo 12.00 luentosalissa 2 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii dosentti, OTT Mikko Pikkujämsä ja kustoksena professori Leila Juanto Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata osoitteesta http://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Väittelijän yhteystiedot

Alfred Streng, alfred.streng(at)abo.fi, 040 594 4104.

Tietoa väittelijästä

Alfred Streng on valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi talousoikeudesta vuonna 2007 ja valtiotieteiden tohtoriksi julkisoikeudesta vuonna 2018. Hän on toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä eri yliopistoissa Pohjoismaissa sekä julkishallinnossa.

Tietoa julkaisusta

Alfred Streng: Effektiv och neutral mervärdesbeskattning – digital ekonomi, social- och hälsovård samt hållbar utveckling. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 306. ISBN 978-952-337-258-0, SSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2021.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-258-0