• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2017
 
kuva: Eero Kosonen
Kuva: Eero Kosonen

Väitös: Asiakkaan kuuleminen ja kuntoutuksen yhteys arkeen ja elämänkulkuun vahvistavat toimijuutta

1.6.2017

TtL Merja A.T. Reunanen tutki väitöstutkimuksessaan kuntoutuksen asiakkaiden toimijuuden ilmenemistä ja toimijuuteen vaikuttaneita tekijöitä kuntoutuksen toimintakäytännöissä. Tutkimus paneutui fysioterapian ydinteemoihin eli ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisiin sekä asiakkaiden kokemuksiin ja kuntoutuksen merkityksiin. Kuntoutustieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten asiakkaan toimijuus hallinnan tunteena ja osallistumisena toteutui kuntoutumisprosessin eri vaiheissa.

Toimijuus on moniulotteinen käsite, jolla Reunasen väitöstutkimuksessa viitataan ihmisen kykyyn ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämäänsä ja kuntoutumiseensa liittyviin tavoitteisiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toimijuus ja sen perustana oleva käsitys omasta pystyvyydestä tukee ihmisen paluuta vakavan sairastumisen jälkeen omaan elinympäristöön ja tuottaa kokemusta oman elämän hallinnasta. Kuntoutuksen käytännöillä asiakkaan pystyvyyskäsityksiä ja asemaa toimijana on mahdollista tukea.

— Tarkastelussa olivat kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden haastattelut ja kuntoutukseen sisältyneiden fysioterapiatilanteiden videonauhoitukset. Tutkimus tuotti tietoa siitä, miten kuntoutuksen puhe- ja toimintakäytännöissä voitaisiin edelleen vahvistaa kuntoutumisen yhteyttä asiakkaan arkeen ja elämänkulkuun ja asiakkaan uskoa omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kuntoutumiseensa, Reunanen toteaa.

Tutkimus perustui neljään laadulliseen osatutkimukseen ja niitä yhdistävään yhteenvetoon, jossa osatutkimuksia tarkasteltiin toimijuuden viitekehyksessä. Kahdessa havainnointitutkimuksessa selvitettiin, millaista vuorovaikutusta ja asiakkaan osallistumista fysioterapiatilanteissa tunnistettiin. Kahdessa haastattelututkimuksessa selvitettiin, millaisia merkityksiä asiakkaat antoivat kuntoutukselle kertoessaan kuntoutuskokemuksistaan puoli vuotta sairastumisen jälkeen. Kaikki osatutkimukset liittyivät aivoverenkierron häiriöihin sairastuneiden ihmisten kuntoutukseen.

Vakavasta sairaudesta kuntoutuminen ei ole vain fyysistä selviytymistä

Tutkimuksen tulos osoittaa, että kuntoutukseen osallistuneilla oli paljon voimavaroja osallistua kuntoutumisprosessiin toimijana. Kuntoutuksesta kerrottiin monin eri tavoin: omaan sisukkuuteen perustuvana ponnisteluna, mahdollisuutena saada asiantuntevaa ohjausta, uusien selviytymiskeinojen oppimisena, ohjeiden noudattamisena tai koko elämää ja identiteettiä koskettavana muutosprosessina. Kuntoutuminen ei välittynyt vain fyysisenä selviytymisenä, vaikka kuntoutuskäytännöt näyttivät sitä korostavan.

— Toimijuus ilmeni arjessa pärjäämisen tavoitteluna, oman edistymisen arviointina, kuntoutuksen kehittämiseen liittyvinä ehdotuksina, huolen ja pelon ilmaisuina sekä työhön ja perheen rooleihin palaamisen tai eläkkeelle siirtymisen pohdintoina. Joissakin tilanteissa asiakkaan toimijuutta oli vaikea tunnistaa. Se tarkoittaa, että kuntoutuksen ammattilaisten tulisi erityisesti näissä tilanteissa tarjota jaetun toimijuuden paikkoja, joissa asiakkaan voimavaroja sanoitetaan ja kuntoutumisen mahdollisia vaihtoehtoja käsitellään yhdessä, Reunanen kertoo.

Väitöstutkimus osoittaa, että kotiympäristö näytti aktivoineen asiakkaita toimijan rooliin ja ennakoimaan sosiaaliseen elämään tai työhön paluuta. Myös kodin ulkopuolella liikkumisen kokeilut ammattilaisten kanssa yhdessä vahvistivat uskoa pärjäämiseen. Huomion kiinnittämistä kuntoutumisen tavoitteisiin osana ihmisen yksilöllistä arkea ja elämänkulkua sekä tietojen vaihtamiseen asiakkaan itseohjautuvuuden edistämiseksi tarvitaan. Reunasen mukaan myös asiakkaan kuuleminen ja asiakkaalle tilan antaminen näyttäytyivät osin haasteellisina. Siksi on tärkeä tunnistaa ja tietoisesti kehittää kuntoutuksen puhekäytäntöjä ja konkreettisesti kutsua asiakkaat suunnitteluun ja arviointiin yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi.

Tutkimuksen tulokset tuottavat käytännönläheistä tietoa fysioterapeuttikoulutuksen ja laajemminkin kuntoutusalan koulutuksen ja työelämässä toimivien kuntoutusalan ammattilaisten osaamisen kehittämiseen siitä, miten asiakkaan asemaa toimijana voitaisiin vahvistaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

TtL Merja A.T. Reunasen väitöskirja "Toimijuus kuntoutuskokemusten kerronnassa ja fysioterapian kohtaamisissa” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 9. kesäkuuta 2017 kello 12.00 alkaen Lapin yliopiston luentosalissa 3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Jyrki Jyrkämä Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori emerita Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Tietoja väittelijästä:

TtL Merja Aino Tuulikki Reunanen (s.1956) on kirjoittanut ylioppilaaksi Heinolan lyseonmäen lukiosta vuonna 1976. Hän on valmistunut lääkintävoimistelijaksi 1979 Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksesta, erikoislääkintävoimistelijaksi 1984 Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksesta sekä terveydenhuollon maisteriksi 1993 ja terveystieteiden lisensiaatiksi 2003 Jyväskylän yliopistosta.

Reunanen on toiminut fysioterapeuttina 1980-luvulla Savonlinnan keskussairaalassa, Ruoveden kunnan terveyskeskuksessa ja Savonlinnan kansanterveystyön kuntainliiton perusterveydenhuollossa sekä 1990-luvulla Punkaharjun kuntoutussairaalassa. Fysioterapian opettajana hän on toiminut vuodesta 1992 alkaen Savonlinnan terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja 1997 alkaen yliopettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa, joka vuoden 2017 alusta lähtien fuusioitui osaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).

Lisätietoja:

Merja A.T. Reunanen
p. 040 8233468
merja.reunanen(at)xamk.fi

Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi.

Julkaisun tiedot:

Merja A.T. Reunanen: Toimijuus kuntoutuskokemusten kerronnassa ja fysioterapian kohtaamisissa. Acta Universitatis Lapponiensis 349. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017.  ISBN 978-952-484-996-8. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 216. ISBN 978-952-484-997-5. ISSN 1796-6310

LaY/Viestintä/J-EK
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK