Lapin yliopiston ja Nuorisotutkimusverkoston tuoreessa yhteisjulkaisussa Kerrottu tulevaisuus – alueet ja nuoret, menestys ja marginaalit kasvatustieteen maisteri Anne K. Ollila tarkastelee nuoria, tulevaisuuskuvia ja paikkoja. Kirja on väitöstutkimus, jossa selvitetään kemijärveläisten, kittiläläisten ja itähelsinkiläisten nuorten käsityksiä alueista, menestyksestä ja syrjäytymisestä sekä näiden keskinäisistä vaikutussuhteista. Tutkimus perustuu 15–16-vuotiaiden yhdeksäsluokkalaisten peruskoululaisten kirjoitelmiin ja nuorten kanssa käytyihin ryhmäkeskusteluihin.

Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana on keskustelu alueellisesta vastakkainasettelusta, jossa on kyse paitsi todellisista, materiaalisista elinmahdollisuuksista myös julkisista keskusteluista: tietyistä elämäntavoista tulee tavoiteltavia ja toisista mahdottomia, ja samalla tietyistä asuinalueista tavoiteltavan tulevan elämän kannalta joko ihanteellisia, mahdollisia tai toivottomia. Suomalaisen 2000-luvun yhteiskunnan on sanottu eriytyneen voittajiin ja häviäjiin. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: materiaaliset ja sosiaaliset eriarvoisuudet ovat kasvaneet niin yksilöiden, perheiden kuin kuntienkin tasolla tarkasteltuna. Muuttotappioalueet tyhjenevät asukkaista ja elämisen mahdollisuuksista. Suurimpien kaupunkien sisällä asuinalueet eriytyvät hyviin ja huonoihin. Kertoessaan itsestään ja tulevaisuudestaan nuoret joutuvat huomioimaan myös kerronnan alueelliset reunaehdot.

Asuinpaikka ja paikallisuus muokkaavat monin tavoin nuoren elämää. Esimerkiksi tavat puhua alueista julkisuudessa toistavat ja rakentavat stereotypioita, joiden tuottamien mielikuvien kautta alueita tarkastelevat sekä ulkopuoliset että kyseisellä alueella elävät ihmiset. Paikallisuus herättää ihmisissä monenlaisia, usein stereotyyppisiä mielikuvia. Myös nuoret tuntevat ja toistavat stereotyyppisiä aluekäsityksiä ja kerrontaa.

Paikallisuuteen ja alueisiin liitettyjen mielikuvien merkitys nuorten tulevaisuutta koskevien valintojen sekä menestyksen mahdollisuuksien ja syrjäytymisen syiden hahmottelussa on erittäin keskeinen. Nuoret ottavatkin alueet haltuunsa erilaisilla kerronnallisilla keinoilla, joista olennaisimmaksi nousee tulevaisuus- ja muuttopuhe. Kemijärvellä, Kittilässä ja Itä-Helsingissä asuvat nuoret sijoittavat tulevaisuuden toiveensa ja suunnitelmansa kotiseutunsa tai asuinalueensa ulkopuolelle. Tämä avaa nuorelle tilaa kertoa itsestään tulevaisuuden menestyjänä.

Väitöstilaisuus:
Anne K. Ollila väittelee Lapin yliopistossa perjantaina 13.6.2008 klo 12.00 (osoitteessa Yliopistonkatu 8, luentosali 2, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii professori Leena Koski Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Suvi Ronkainen Lapin yliopistosta. Ollilan väitöstutkimus kuuluu sosiologian tieteenalaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Anne Ollila (s. 1974, os. Parsola) suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1993 Lyseonpuiston lukiossa Rovaniemellä. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 2002. Ollila on toiminut mm. tutkijana ja opettajana Lapin yliopistossa vuodesta 2002 lähtien. Hänen tutkimuksensa keskittyy nuoriso- ja aluetutkimukseen.

Lisätietoja:
Anne Ollila, puh. 040 738 3611, sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Väitöskirja on julkaistu Lapin yliopiston väitöskirjasarjassa Acta Universitatis Lapponiensis numerolla 141 sekä Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja -sarjassa numerolla 85.
ISBN 978-952-484-221-1. 236 s., 26 €. Kirjatilaukset Nuorisotutkimusverkostosta:verkosto(at)nuorisotutkimus.fi, puh. 020 755 2653.

- - - -
Tiedote: Nuorisotutkimusverkosto ja LaY/Viestintä/ihk