• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2009
 

Väitös: Asutustilalliset raivasivat elämänpolkunsa metsään

4.2.2009

YTM Asta Kietäväisen tutkimus osoittaa, että metsä on tarjonnut asutustilallisille paitsi taloudellista myös henkistä turvaa. Ajan myötä suhtautuminen metsään on kuitenkin osin muuttunut.

Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa perustettiin yli 100 000 asutustilaa maanhankintalain perusteella. Asta Kietäväinen tarkastelee tutkimuksessaan asutustilallisten kertomuksia elämästään tiloilla, jotka sijoittuvat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomeen.

- Viljelijöiden suhtautumisessa paikkaan ja tulevaisuuteen oli paljon eroja. Kyky asettaa itselle tavoitteita ja pyrkimys kohdata tulevaisuuden haasteet omaa toimintaansa kehittämällä näyttää tukeneen selviytymistä asutustiloilla, Kietäväinen sanoo.

Tutkimuksen perusteella aktiivinen toimijuus mahdollisti identiteettien moninaisuuden ja uudelleen määrittelyn, mikä puolestaan piti viljelijät mukana teollistuvan yhteiskunnan muutoksissa.

- Maatalous ja maaseutu eivät ole kehittymätön traditionaalinen jäänne vanhasta maailmasta. Viljelijät ovat tottuneet arvioimaan toimintaansa ja muuttamaan sitä tarvittaessa.

Kietäväinen jakaa asutustilallisten tarinat selviytymis- ja sopeutumiskertomuksiin. Selviytymiskertomusten isännille ja emännille maatilan kehittäminen oli merkittävä työn motivoija, jolla vahvistettiin omaa identiteettiä ja pyrittiin myös varmistamaan tilan jatkuvuus.

- Tällöin myös tila paikkana kokee muutoksia, mutta jotain aikaisemmasta säilyy ja siirtyy tulevaan, mikä on vahvuus jälkiteollisen maailman epävarmuuksissa. Maaseutu ei olekaan vain menneisyyttä, vaan sieltä voi löytyä myös tulevaisuus.

Sopeutumiskertomuksissa kotitila määrittyi erityisen tärkeäksi paikaksi, jonka pysyvyys toi elämään turvallisuutta ja toimi identiteetin vahvistajana.

- Liiallinen kiintyminen tilan muuttumattomuuteen rajoitti kuitenkin kykyä reagoida toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Esimerkiksi maatalouden joutuessa rajuihin yhteiskunnallisiin muutoksiin 1960- ja 1970-luvuilla osa asutustilallisista lopetti viljelyn sinniteltyään aikansa muutoksien kourissa.

- Metsää jätettiin usein vanhuuden turvaksi, vaikka pellot jouduttiin myymään tai vuokraamaan.

Metsän taloudellinen merkitys korostui jo asutustilojen perustamisvaiheessa, ja metsätulot olivat sysäys maatalouden modernisoitumiselle. Metsän hyödyntäminen on kuitenkin ajan myötä monipuolistunut. Metsä on edelleen taloudellinen resurssi, mutta sieltä haetaan myös henkistä virkistäytymistä. Se toimii myös oman identiteetin vahvistajana ja jatkuvuuden takaajana.

Väitöstutkimuksen aineisto muodostuu 24 ensimmäisen tai toisen polven asutustilallisen haastattelusta ja 32 kertomuksesta, jotka ovat Maaseudun Sivistysliiton kirjoituskilpailusta "Muistellaan asutustoimintaa" vuodelta 1982. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on elämän narratiivisuus sekä elämänkertomuksien pohjalta tehdyt tulkinnat toimijuudesta ja identiteetistä.

Vuoden 1945 maahankintalailla muodostettiin yli 101 000 tilaa, jotka jakautuivat tilatyypeittäin seuraavasti: noin 30 000 viljelystilaa, 15 000 asuntoviljelystilaa, 22 000 asuntotilaa, 33 900 asuntotonttia ja yli 600 kalastustilaa. Siirtoväki sai lähinnä viljelys- ja asuntoviljelystiloja ja rintamamiehet asuntotiloja ja -tontteja.

Tietoja väitöstilaisuudesta
Yhteiskuntatieteen maisteri Asta Kietäväisen väitös Metsään raivatut elämänpolut - Toimijuus ja identiteetti asutustilallisten elämänkertomuksissa  tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 6.2.2008 klo 12.00, Esko ja Asko -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Jukka Oksa Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä
Asta Kietäväinen on syntynyt Puumalassa vuonna 1956. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta agronomiksi 1985 ja maatalous-metsätieteiden maisteriksi 1988 sekä Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2003. Kietäväinen on työskennellyt kasvinviljelyagronomina Lapin Maaaseutukeskuksessa 1987-2001 ja koulutusvastaavana ProAgria Lapissa 2006-2007. Tällä hetkellä hän on tutkijana (ma) Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen toimintayksikössä.

Lisätiedot
Asta Kietäväinen
Puhelin 040 731 8885
Sähköposti
asta.kietavainen@iki.fi tai asta.kietavainen@metla.fi

Tiedote/Marjo Laukkanen

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK