Uskonnollisten yhteisöiden vallankäyttö ja johtamisen merkitys muidenkin kuin uskonnollisten yhteisöjen hyvinvoinnille ovat ajankohtaisia aiheita, jotka kytkeytyvät auktoriteetteihin. Auktoriteetti ei sellaisenaan ole hyvä tai paha, vaan se on tarpeellinen ja hyödyllinen yhteiskunnallisen elämän osa.

Yhteisöön sosiaalistuminen on tärkeä osa auktoriteetin rakentumista. Kun yksilö sosiaalistuu, tulee osaksi tiettyä ryhmää, hän omaksuu sen yhteisön arvot, normit ja toimintatavat. Yksilö tekee valintoja sen suhteen, missä määrin hän haluaa sopeutua yhteisiin toiminta- ja käyttäytymistapoihin ja missä määrin säilyttää oman itsemääräämisoikeutensa. Auktoriteettiin mukautuminen voi kaventaa yksilön itsemääräämistä, mutta se voi myös olla tietoisesti tehty ja hyvin perusteltu ratkaisu.

– Ihannetapauksessa yksilöstä tulee sosiaalistumisen myötä yhteisön täysivaltainen jäsen, joka pystyy toimimaan omien arvojensa ja päämääriensä mukaisesti, kertoo Kekki.

Auktoriteetin peruspilarit: oppi, yhteisö ja johtaminen

Uskonnollisessa yhteisössä auktoriteetti rakentuu kolmen tekijän varaan: opin, yhteisön ja johtamisen. Oppi muodostaa uskonnollisen liikkeen ytimen. Se voi olla tuhansien vuosien mittainen traditio tai uskonnon yksittäisen perustajan muotoilema. Uskonto on mitä suurimmassa määrin yhteisöllinen ilmiö, ja yhteisö sekä luo että toteuttaa auktoriteettia. Johtamisen käytännöt puolestaan antavat johtohenkilöille tai johtajistolle valtaa puuttua jäsenten elämään, mikä voi tapahtua osittain myös uskonnollisen toiminnan ulkopuolella. Näille kaikille tekijöille on yhteistä yksi olennainen piirre.

– On tärkeää huomata, että auktoriteetin – ja etenkin sen liiallisen ilmenemisen– rakentumisessa avoimen keskustelun puute on merkittävä tekijä, kertoo Kekki.

Jos yhteisössä ei anneta tilaa kyseenalaistamiselle ja kriittisille kysymyksille, se estää epäkohtien nostamisen esiin ja yhteisön kehittymisen. Kun taas tilaa annetaan ja kannustetaan yksilöä kysymään ”miksi”, hänellä säilyy itsellään valta päättää, missä määrin hän on valmis mukautumaan auktoriteettiin.

– Ilmapiiri, jossa rohkaistaan keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja esittämään kysymyksiä, lisää hyvinvointia – olipa kyseessä sitten uskonnollinen yhteisö, työyhteisö tai harrastustoiminta.

Rajanveto pyhän ja maallisen välillä näkyy myös sosiaalisessa mediassa

Uskonnollisille yhteisöille on tyypillistä, että toiminnassa vedetään raja pyhän ja maallisen välille. Tämä ilmiö ei rajoitu vain uskonnollisiin yhteisöihin.

– Samanlaista toimintaa ilmenee myös monissa, jonkin asian tai aatteen ympärille keskittyneissä ryhmissä. Erityisen voimakkaasti se näkyy sosiaalisen median yhteisöissä. Oma ryhmä edustaa oikeaa totuutta ja sen ulkopuoliset ovat väärässä. Asetelma voi johtaa voimakkaaseen kahtiajakoon, jolloin ei enää edes yritetä käydä vastavuoroista, rakentavaa keskustelua ”pahojen” ulkopuolisten kanssa.

Vaarana on polarisoituminen ja haluttomuus vastavuoroiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen oman ryhmän ulkopuolisten kanssa ja kaiken negatiivisen sijoittaminen oman piirin ulkopuolisiin.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Kasvatustieteiden maisteri Anna Kekin akateeminen väitöskirja Auktoriteetin rakentuminen uskonnollisissa yhteisöissä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa torstaina 16.12.2021 klo 14 alkaen luentosalissa LS2 (Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Silvennoinen Turun yliopistosta ja kustoksena toimii professori Kirsti Lempiäinen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Petronellassa.

Tietoa väittelijästä

Anna Kekki kirjoitti ylioppilaaksi 1988 Kuoppakankaan lukiossa, Varkaudessa. Hän on suorittanut huilunsoitonopettajan jatkotutkinnon 1995 Oulun konservatoriossa ja musiikkipedagogin AMK -tutkinnon 2003 Oulun ammattikorkeakoulussa. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Lapin yliopistosta 2008.

Vuodesta 1992 alkaen Kekki on toiminut huilunsoitonopettajana Koillis-Lapin musiikkiopistossa Kemijärvellä. Hän on työskennellyt myös Koillis-Lapin musiikkiopiston rehtorina 2010–2012 ja Kemijärven kulttuuriohjaajana 2017–2018.

Kekin mielenkiinto väitöstutkimuksen aiheeseen syntyi vuosien varrella, kun hän seurasi julkista keskustelua uskonnollisten yhteisöjen vallankäytöstä, entisten jäsenten kokemuksista ja johtamisen kriiseistä. Tutkimus sijoittuu aikuiskasvatuksen kenttään ja saa vaikutteita uskontososiologiasta.

Lisätietoja

Anna Kekki
anna.kekki(at)saunalahti.fi

Tietoa julkaisusta

Anna Kekki: Auktoriteetin rakentuminen uskonnollisissa yhteisöissä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 326. ISBN 978-952-337-289-4, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2021.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-289-4