Tuula Vanhatapio selvittää väitöstutkimuksessaan, miksi vain murto-osa kuvataidetta harrastavista lapsista ja nuorista on poikia. Erityisesti hän tarkastelee pohjoisessa asuvien 7–10-vuotiaiden poikien ja lasten vanhempien näkemyksiä kuvataideharrastuksesta ja -opetuksesta.

Tutkimuksen mukaan poikien ainoaksi harrastusmahdollisuudeksi mielletään usein liikunta, jonka parissa he voivat purkaa energiaa hyväksytyillä menetelmillä. Sen sijaan tyttöjen harrastukset voivat pitää sisällään toimintoja, jotka kehittävät taitoa, luovuutta ja keskittymiskykyä.

– Poikien harrastusmahdollisuuksia pohjoisessa rajoittaa myös stereotyyppinen miehen malli, joka korostaa fyysistä voimaa ja rankkaa työntekoa. Miesideaali vaikuttaa vanhempiin tiedostamattomalla tasolla, ja he ohjaavat huomaamattaan pojat harrastuksiin, jotka tukevat stereotyyppistä miesideaalia, tutkija toteaa.

Myös vanhempien käsitykset kuvataiteesta ja kuvataideopetuksesta estävät perheitä ohjaamasta poikiaan kuvataideharrastuksen pariin.

– Taide ei ole osa perheiden elämää eikä liity maskuliiniseen kulttuuriin. Vanhemmat näkevät kuvataideharrastuksen omien kouluaikaisten kokemustensa pohjalta erilaisina materiaaleina ja välineinä, niiden käytön opetteluna sekä kuvan tekemisenä, piirustustaitona ja esittävänä maalaustaiteena. Se ei vastaa heidän näkemystään siitä, miten liikkuvien poikien tulisi viettää vapaa-aikaansa. Pojat itse eivät kuitenkaan rajoita poikana olemista vain liikuntaan, vaan vaativat myös aikaa ja kiireettömyyttä omaan olemiseensa, Vanhatapio sanoo.

Tutkija painottaakin, että vanhempien, perheen, koulun ja koko yhteisön tulisi päivittää näkemyksiään poikien kuvataideharrastuksesta: taidekasvatuksen tehtävä tulisi ymmärtää lapsen itsetuntemuksen lisääjänä ja kasvun tukijana sekä kuvataideharrastuksen saatavuutta parantaa.

– Taidekasvatus tarjoaa mahdollisuuden kasvaa omista lähtökohdista käsin ja rakentaa toisenlaista miehuutta. Tällä hetkellä peruskoulun kuvataideopetus on kuitenkin pojille lähes ainoa mahdollisuus saada kosketus kuvataiteisiin, ja alaluokilla opetuksesta eivät useinkaan vastaa pätevät kuvataideopettajat. Heitä tarvittaisiinkin lisää alaluokille, Vanhatapio huomauttaa.

Lisäksi kuvataideopetuksen feminiiniseksi koettuun opetuskulttuuriin – opetuksen sisältöihin, menetelmiin ja materiaaleihin – voisi tuoda elementtejä poikakulttuurista. Tutkimuksessaan Vanhatapio kehittääkin kokemuspohjaista kuvataideopetusta, joka yhdistää seikkailukasvatuksen menetelmiä ja taidekasvatuksen sisältöjä.

– Poikia kiinnostaa kuvataideopetus, jossa painottuvat yhdessä tekeminen ja oppiminen tekemisen kautta. Esimerkiksi erilaiset nykytaiteen muodot antavat monia mahdollisuuksia tähän. Tällä hetkellä kuvataideopetuksessa käytetään kuitenkin melko vähän ryhmätyöskentelyn ja yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä, koska taiteen tekeminen on perinteisesti ollut yksilön henkilökohtainen suoritus. Opetuksessa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota taiteen tekemisen prosessiin, ei vain syntyneisiin teoksiin.

Tutkimustaan varten Vanhatapio haastatteli ja havainnoi pääosin 7–10-vuotiaita rovaniemeläispoikia, jotka osallistuivat kuvataideharrastukseen tai -tapahtumaan. Lisäksi hän kartoitti haastattelujen ja kyselylomakkeen avulla lasten vanhempien näkemyksiä kuvataideharrastuksesta. Tutkimus hyödyntää kriittisen miestutkimuksen traditiota, hermeneuttista tutkimusotetta sekä tapaus- ja toimintatutkimusta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Taiteen maisteri Tuula Vanhatapion väitöskirja Poikavoimaa kuvataideharrastukseen. Pohjoinen näkökulma poikien ja lasten vanhempien näkemyksiin kuvataideharrastuksesta ja kuvataideopetuksesta tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa lauantaina 30. lokakuuta 2010 klo 12 Esko ja Asko -salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on taiteen tohtori Sirkka Laitinen ja kustoksena professori Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
 
Taustatietoja väittelijästä:
Tuula Vanhatapio (s. 1957 Rovaniemellä) valmistui ylioppilaaksi rovaniemeläisestä Rantavitikan lukiosta 1978. Hän on suorittanut taiteen maisterin tutkinnon pääaineenaan kuvataidekasvatus Lapin yliopistossa 2000.

Vanhatapio on työskennellyt kuvataideopettajana Rovaniemen kuvataidekoulussa vuodesta 2000 lähtien. Aiemmin hän työskenteli lastenhoitajana Rovaniemen maalaiskunnan päivähoitopalveluissa vuosina 1984–2000.

Lisätietoja:
Tuula Vanhatapio, p. 0400 693 313, sähköposti: tuvanhat(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Tuula Vanhatapio: Poikavoimaa kuvataideharrastukseen. Pohjoinen näkökulma poikien ja lasten vanhempien näkemyksiin kuvataideharrastuksesta ja kuvataideopetuksesta. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 189. ISBN 978-952-484-383-6. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV