Uutiset 2019
 
PhD_website_pic.jpg
Kuva: Marko Junttila

Väitös: Epäviralliset kansainväliset järjestelmät. Tapaustutkimus Arktisesta neuvostosta

2.12.2019

Nykymaailmassa havaittavissa olevien muutosten laajuus ja luonne ovat osoitus maapallon järjestelmien perustavanlaatuisesta muutoksesta, ja Arktisella alueella monet näistä muutoksista näkyvät jo nyt. Politiikan tutkija Malgorzata (Gosia) Smieszekin väitöstutkimus on uusi käsitteellinen avaus, joka tuo tieteelliseen keskusteluun uutena elementtinä epäviralliset kansainväliset järjestelmät (informal international regimes), joita valtiot rakentavat sellaisten instrumenttien varaan, jotka eivät ole itsessään oikeudellisesti sitovia.

Smieszek lähestyy tutkimusaihettaan Arktista neuvostoa (Arctic Council, AC) koskevan tapaustutkimuksen kautta, ja esittää, että epävirallisilla kansainvälisillä järjestelmillä on erityispiirteitä, joiden ansiosta niiden välineellinen merkitys inhimillisissä pyrkimyksissä vastata kansainvälisen yhteistyön ja hallinnon vaatimuksiin ja haasteisiin nopean muutoksen aikakaudella kasvaa jatkuvasti.

Nykymaailman kiihtyvä globalisaatio ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos – jotka ovat näkyvimpiä esimerkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta maapallon järjestelmiin – ovat haasteita, jotka ylittävät yksittäisten valtioiden ja toimijoiden rajat ja kapasiteetin. Kansainvälisten suhteiden tutkijat ja oikeustieteilijät ovat todenneet, että kansainvälinen lainsäädäntö perinteisessä muodossaan ei enää pysty vastaamaan uuden globaalin ympäristön kompleksisuuden vaatimuksiin, mikä on herättänyt kysymyksen sen hyödyllisyydestä nykypäivän kontekstissa.

Arktisen alueen tilanne heijastelee monin tavoin muun maapallon haasteita ja kehityskulkuja. Tästä syystä Smieszek valitsi tutkimuskohteekseen Arktisen neuvoston – instituution, joka ei ole oikeudellisesti sitova, mutta joka on omaksunut johtavan roolin Arktista aluetta koskevien yhteistyöjärjestelyjen toteuttamisessa sekä vakiinnuttanut asemansa merkittävänä toimijana sekä Arktisen alueen sisäisten että sen ulkopuolisten toimijoiden keskuudessa.

“Instituutiot – määriteltynä oikeuksien, sääntöjen, periaatteiden ja päätöksentekokäytänteiden rakenteina – ovat keskeisessä roolissa ihmisen ja ympäristön välisissä suhteissa sekä syinä että ratkaisuina meitä ympäröivien suurten biofysikaalisten järjestelmien muutoksiin ja siinä, miten nämä muutoksen vaikuttavat meihin ja hyvinvointiimme,” toteaa Smieszek. Politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimus tarkastelee tällaisia järjestelmiä tiettyihin erityiskysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen ja/tai Arktisen alueen kaltaisiin maantieteellisesti rajattuihin alueisiin keskittyvien instituutioiden alajärjestelminä.

Smieszekin kirjallisuuskatsaus osoittaa, että lähes kaikki tähän asti analysoidut kansainväliset järjestelmät perustuvat oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin. Vaikka tämä ei sinänsä ole yllättävää, monenkeskisten ympäristösopimusten tarkastelu globaalin ympäristöhallinnon kulmakivenä osoittaa merkittävän tutkimusaukon: Kansainvälisissä järjestelmissä, jotka perustuvat instrumentteihin, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia – esimerkiksi Smieszekin tutkimuksessa tarkastellussa Arktisessa neuvostossa – on runsaasti tutkimatonta aineistoa.

“Tarkastellessani Arktista neuvostoa ja keskustelua siihen liittyvistä uudistustarpeista ja puutteista, olin tietoinen siitä, että eräs usein esitetty Arktista neuvostoa kritisoiva väite liittyy sen sääntelyvallan puutteeseen ja soft law -perustaisuuteen,” Smieszek kuvailee. Hänen mukaansa nämä väitteet heijastelevat yleisemmän tason taipumusta pitää oikeudellisesti sitovia normeja parempina kuin normeja, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, nähdä soft law -perustainen yhteistyö alikehittyneenä, sekä samastaa kansainväliset järjestelmät lähinnä niiden sääntelytoimintoihin.

Avatakseen uudenlaisia näkökulmia aiheeseen ja kiinnittääkseen huomion järjestelmiin, jotka – erotuksena oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin perustuvista kansainvälisistä järjestelmistä – perustuvat sopimuksiin, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, Smieszek tekee uuden käsitteellisen avauksen tuoden tutkimukselliseen keskusteluun epäviralliset kansainväliset järjestelmät (informal international regimes). Epäviralliset kansainväliset järjestelmät mahdollistavat muun muassa uusia tapoja vahvistaa vastuullisuutta ja legitimiteettiä lisäämällä alkuperäiskansojen ja muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumista. Niitä on myös mahdollista mukauttaa suhteellisen vaivattomasti verrattuna virallisempiin kansainvälisiin järjestelmiin. Tätä voidaan pitää toivottavana piirteenä nyky-yhteiskunnan instituutioissa, joiden tulee pystyä vastaamaan hallinnon vaatimuksiin nykymaailmassa koettavissa ja havaittavissa olevien nopeiden, kompleksisten ja erilaisten ilmiöiden riippuvuussuhteisiin perustuvien muutosten kontekstissa. Smieszek esittää, että nykymaailman globaalin poliittisen päätöksenteon kompleksisen luonteen vuoksi epävirallisiin kansainvälisiin järjestelmiin – niiden muodostumiseen, toimeenpanoon, suorituskykyyn ja dynamiikkaan – tulisi kiinnittää enemmän tutkimuksellista huomiota. Vaikka ne eivät ole vastaus kaikkiin kansainvälisen politiikan haasteisiin, ne saattavat – kuten Arktista neuvostoa koskeva tapaustutkimus osoittaa – tarjota uudenlaisia, merkittäviä hallinnon työkaluja.

“Ottaen huomioon Arktisen Neuvoston keskeisen roolin maailman ilmastoasioiden ‘viestinviejänä’ toimivan Arktisen alueen institutionaalisessa kontekstissa, uskon, että sen toiminnan tarkastelu tuo uusia aineksia ajatteluumme koskien innovatiivisia institutionaalisia tapoja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin,” Smieszek summaa.

Väitöstilaisuus

Malgorzata (Gosia) Smieszekin väitöskirja Informal International Regimes. The Case Study of the Arctic Council tarkastetaan Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 11. joulukuuta 2019 klo 12 Luentosalissa 2. Vastaväittäjänä toimii Professori Leslie A. King (Royal Roads University, Victoria, British Columbia, Kanada). Kustoksena toimii Professori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta. Tilaisuuden jälkeen tarjoillaan väitöskahvit ravintola Fellissä. Tervetuloa!

Seuraa väitöstilaisuutta verkossa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Malgorzata (Gosia) Smieszek on politiikan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Hänen tutkimusintresseihinsä lukeutuvat ympäristöhallinto ja Arktisen alueen hallinto, erityisesti Arktisen neuvoston toiminta, tieteen ja politiikan rajapinnat sekä sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen väliset yhteydet. Hän on työskennellyt useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, mukaan lukien vuosina 2016-2018 toteutettu Valtioneuvoston kanslian rahoittama "Suomen puheenjohtajuus arktisessa neuvostossa kasvaneen epävarmuuden aikakaudella" (Finland's Arctic Council chairmanship in the times of increasing uncertainty) -hanke. Gosia on toiminut Kansainvälisen arktisen tieteen komitean (International Arctic Science Committee, IASC) Action Group on Communicating Arctic Science to Policy-Makers (CASP) -toimintaryhmän puheenjohtajana sekä IASC:n edustajana Arktisen neuvoston kokouksissa. Hän on myös voittoa tavoittelemattoman “Women of the Arctic” -yhdistyksen (www.genderisnotplanb.com) perustajajäsen.

Lisätietoja

Malgorzata (Gosia) Smieszek
msmiesze@ulapland.fi
+48 661 441 322

Julkaisun tiedot

Malgorzata Smieszek: Informal International Regimes. A Case Study of the Arctic Council. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 270, ISBN 978-952-337-186-6, ISSN 1796-6310, Lapin yliopisto, Rovaniemi 2019.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-186-6

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK