• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2004
 

Väitös: Erilaiset käsitykset maankäytöstä aiheuttavat ristiriitoja Lapin matkailussa

8.9.2004

Yhteiskuntatieteiden maisteri Anni-Siiri Länsmanin väitöstutkimus käsittelee suomalaisten matkailijoiden ja saamelaisten kohtaamista Suomen Lapissa sotienjälkeisenä aikana.

YTM Anni-Siiri Länsmanin väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten matkailijoiden ja saamelaisten kohtaamiseen liittyviä jännitteitä sekä niitä mahdollisuuksia, joita kohtaaminen antaa kulttuurisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen lisääntymiselle.  
Tutkimuksen mukaan erilaiset oikeuskäsitykset ja niihin liittyvä erilainen käsitys maankäytöstä aiheuttavat ristiriitoja suomalaisten matkailijoiden ja saamelaisten välille. Suomalaisten miesten kirjoittamassa eräkirjallisuudessa Lappi nähdään erämaana ja maisemana, jota matkailijat käyttävät virkistäytymiseen. Saamelaiset määritellään eräkirjoissa usein matkailijoiden vastustajiksi, jotka yhdessä valtion kanssa pyrkivät rajoittamaan erämatkailijan oikeuksia käyttää Lappia virkistäytymiseen. Tutkimuksessa haastatelluille saamelaisille saamelaisalue on maa ja kotipaikka, johon kuuluminen on osa heidän identiteettiään. Tutkimuksen mukaan edellä kuvatut kulttuuriset mallit eivät edistä suomalaisten erämatkailijoiden ja saamelaisten keskinäistä vuorovaikutusta ja kunnioitusta.

Tutkimuksessa haastateltujen saamelaisten paikanmääritysten lähtökohtana on saamelaisten asuttamien alueiden kuuluminen aina jollekin saamelaiselle suvulle tai perheelle. Esimerkkeinä maiden kuulumisesta jollekin suvulle tai perheelle mainitaan hilla- ja kalapaikat. Ristiriitoja syntyy, jos matkailijat kalastavat tai hillastavat saamelaisten perinteisesti omikseen katsomillaan mailla tai vesillä. Saamelaiset eivät voi estää matkailijoita, koska Suomen maankäyttöä säätelevissä normeissa ja käytännöissä saamelaisten oikeuskäsitykset ja perinteiset maankäyttötavat ovat näkymättömiä. Toisin sanoen saamelainen on kulttuurinen Toinen suhteessa paikallista maankäyttöä ohjaavaan normistoon.

Myös suomalaisten ja saamelaisten puhe alkoholista
poikkeaa toisistaan. Haastateltujen suomalaisten miesten puheessa ja eräkirjallisuudessa saamelaiset määritellään juopoiksi lappalaisiksi, joita voidaan käyttää hyödyksi viinan avulla. Puhetapa leimaa suomalaiset erämatkailijat saalistajiksi ja saamelaiset miehet saaliseläimeen vertautuvaksi syöttiin tarttujiksi. Puhetapa rakentaa etnisiä eroja suomalaisten ja saamelaisten välille. Saamelaisten alkoholipuhe on puolustautumista saamelaiset juopoiksi leimaavaa puhetapaa vastaan. Tässä puheessa viinan avulla hyötymään pyrkivät suomalaiset matkailijat leimataan moraalittomiksi jätkiksi. Kumpikaan puhetapa ei ole omiaan vähentämään jännitteitä suomalaisten matkailijoiden ja saamelaisten kohdatessa.

Väärtisuhteet ovat saamelaisten perinteinen tapa
ylläpitää sosiaalis-taloudellisia suhteita sekä naapurikansojen että toisten saamelaisten kesken. Väärtisuhteen keskeisiä elementtejä ovat vastavuoroinen sosiaalis-taloudellinen vaihto sekä molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Vaikka itse väärti-instituutio on menettänyt merkitystään sodanjälkeisenä aikana, tutkimus osoittaa saamelaisten nojaavaan edelleenkin vanhan väärti-instituution periaatteisiin kertoessaan suhteistaan suomalaisiin matkailijoihin. Myös suomalaiset matkailijat korostavat tasa-arvoiseen sosiaalis-taloudelliseen vaihtoon perustuvien suhteiden positiivista merkitystä erilaisten kulttuurien kohtaamisessa.

Tutkimuksen mukaan väärtisuhteiden tasa-arvoisen kehittymisen ehtona matkailijoiden ja paikallisten välillä on se, että saamelaisten perinteiset oikeuskäsitykset ja niihin perustuvat maankäyttötavat tehdään näkyviksi ja osaksi Lapin luonnonkäyttöä ohjaavaa normistoa. Lisäksi eräkirjallisuudessa ja matkailumarkkinoinnissa tulisi luopua saamelaisia halventavasta puhetavasta.

Anni-Siiri Länsmanin väitöstutkimus on yhteiskunnallista kulttuuritutkimusta, joka liittyy niin matkailun, saamelaisuuden kuin alkoholinkin kulttuurisia merkityksiä pohtivaan tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen keskeisenä aineistona ovat Lapissa vuonna 1999 suomalaisten miesmatkailijoiden ja saamelaisten parissa tehdyt haastattelut. Tutkimusaineistona on käytetty myös 1970-1990-luvuilla Suomessa kirjoitettua eräkirjallisuutta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi ja metodina diskurssianalyysi.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

YTM Anni-Siiri Länsmanin väitöskirja Väärtisuhteet Lapin matkailussa Kulttuurianalyysi suomalaisten ja saamelaisten kohtaamisesta tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 10.9.2004 kello 12 alkaen. Tilaisuus järjestetään Lapin yliopiston Fellman -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat yhteiskuntatieteiden tohtori, akatemiatutkija Eeva Jokinen Jyväskylän yliopistosta ja filosofian tohtori, professori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii yhteiskuntatieteiden tohtori, professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:

Anni-Siiri Länsman on kirjoittanut ylioppilaaksi Ivalon Lukiosta vuonna 1978. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän on valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 1989. Saamen kieltä ja kulttuuria hän on opiskellut Oulun, Tromssan ja Oslon yliopistossa.

Työurallaan hän on toiminut Inarin Opiston rehtorina, saamelaisradion ja Lapin radion toimittajana sekä Oulun yliopiston saamen kielen päätoimisena tuntiopettajana. Hän on virkavapaalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen kielen lehtorin virasta. Tällä hetkellä hän toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutin määrä- ja osa- aikaisena saamelaisen kulttuurin lehtorina sekä Pohjoismaisen saamelaisinstituutin osa-aikaisena tutkijana.

Lisätietoja:

Anni-Siiri Länsman
Puhelin 040-5421703

Lapin yliopisto/Viestintä/Olli Tiuraniemi

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK