Filosofian maisteri Jussi Kokkosen väitöskirjassa paikallistetaan niitä kulttuurisia ja historiallisia tekijöitä, jotka ehkäisevät kosovalaisten koulumenestystä ja muutenkin heikentävät heidän mahdollisuuksiaan suomalaisessa valtakulttuurissa. Aihe on yhteiskunnallisesti ja koulutuspoliittisesti erittäin tärkeä varsinkin niille, jotka miettivät Suomen ulkomaalaispolitiikan linjoja. – Kosovalaistytöt menestyvät koulussa huomattavasti paremmin kuin kosovalaispojat, mikä näkyy suoraan oppilaiden koulutodistusten lukuaineiden keskiarvoista. Tämä johti etsimään syitä tuon eron taustalla, Kokkonen kertoo.

Maahanmuuttajan historia, kulttuuri ja status ratkaisevat
Tutkimuksessa käy ilmi, että kosovalaistyttöjen parempi koulumenestys suhteessa kosovalaispoikiin selittyy pitkälti historian, kulttuuristen tekijöiden ja statuksen yhteisvaikutuksesta.

– Vuosikymmenien aikana Kosovan historiaan liittyvien tekijöiden vaikutus tukee kosovalaistyttöjen koulusuoriutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tytöt ovat suuntautuneet ns. kodinpiiriin, pojat taas perheen toimeentulon ja sosiaalisten suhteiden kautta laajempaan elinpiiriin. Myös epävarmuus perheen turvallisuudesta hyvinkin epävakaina ja väkivaltaisina aikoina kuormittavat huomattavasti enemmän perheen poikia ja nuoria miehiä, Kokkonen sanoo.

Kulttuuriset tekijät puolestaan vaikuttavat yhteiskuntaan sopeutumiseen. Ensisijaiset kulttuuriset tekijät ovat sekä tyttöjen että poikien osalta muotoutuneet Kosovassa. Toissijaiset kulttuuriset tekijät alkoivat syntyä, kun kosovalaiset tulivat Suomeen.

– Kymmenen vuotta toissijaisia kulttuurisia tekijöitä on lyhyt aika vuosisataisiin ensisijaisiin kulttuurisiin tekijöihin verrattuna. Usein unohdetaan, että ensisijaiset kulttuuriset tekijät eivät suinkaan lakkaa olemasta ja vaikuttamasta etnisten vähemmistöjen nuoriin, vaikka he asuvat Suomessa. Lisäksi suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen on kosovalaispojille huomattavasti ongelmallisempaa kuin tytöille, mikä vaikuttaa koulumenestykseen, Kokkonen toteaa.

Vuosina 1991–1992 Suomeen tulleet kosovalaiset ovat statukseltaan pakolaisia. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi, että statukseltaan kosovalaispojat sopivat koulusuoriutumisessaan ei-vapaaehtoisten ryhmään, joka on tuotu uuteen yhteiskuntaan vastoin omaa tahtoaan. Kosovalaistytöt taas identifioituvat vapaaehtoisten ryhmään, jolle ominaista on positiivinen asennoituminen uuteen yhteiskuntaan. Myös status tukee kosovalaistyttöjen koulusuoriutumista ja tekee vastaavasti poikien koulusuoriutumisen ongelmalliseksi.

Syrjäytymistä estettävä kaikin keinoin
Suomen ensimmäisessä etnisten vähemmistöjen koulusuoriutumisesta käsittelevässä väitöskirjassa selviää, että etnisten vähemmistöjen poikien koulusuoriutuminen sekä yleensäkin sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on huomattavasti vaikeampaa kuin on oletettu.

– Jos halutaan estää ongelmallinen, yhä edelleen kasvava etnisten vähemmistöjen poikien syrjäytyminen yhteiskunnasta, tulee uusin tieto ottaa käyttöön – ennen kuin poikien yhteiskunnasta syrjäytymisestä tulee elämäntapa, niin kuin on käynyt mm. useissa Euroopan maissa. Myös maahanmuuttajaoppilaiden opetus pitäisi turvata lainsäädännöllä, sillä sopeutuminen yhteiskuntaan lähtee opetuksesta, joka ottaa oppilaiden lähtökohdat huomioon, Kokkonen toteaa.

Taustatietoja väittelijästä
Jussi Kokkonen on valmistunut merkonomiksi 1983. Filosofian maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1992 pääaineenaan kulttuuriantropologia. Kokkonen on työskennellyt kaupallisella ja opetusalalla, mm. maahanmuuttajaoppilaiden erityisopettajana.

Tietoja väitöstilaisuudesta
Filosofian maisteri Jussi Kokkosen väitöskirja Kosovalaisten oppilaiden koulusuoriutuminen John Ogbun makrotason mukaan tulkittuna tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 25.11.2005 klo 12, Castrén-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori Soila Judén-Tupakka ja kustoksena professori Kari E. Nurmi.

Lisätietoja:
Jussi Kokkonen, puh. 050 363 7845, jussik(at)kolumbus.fi

LaY/Viestintä/Sari Väyrynen
Kuva: Niina Huuskonen