Pentikäisen mukaan erityisesti talouden arvoja painottava EU on epäonnistunut linjakkaana ihmisoikeustoimijana. Käytännön esimerkkinä hän mainitsee EU:n heikon vähemmistöpolitiikan, mikä on näyttäytynyt Suomeakin koskettavana romanikerjäläiskysymyksenä. Yleisesti EU näyttäytyy toimijana, joka antaa heikosti suojaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, kuten romaneille ja ihmiskaupan uhreille.  

–Yleinen EU:n normeihin liittyvä ongelma on se, että ne luovat jakoa EU-kansalaisten ja ei-EU-kansalaisten välille. Erot eri ryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksissa jättävät monet ei-EU-kansalaiset erittäin epävarmaan ja haavoittuvaan asemaan, minkä vuoksi  heidän oikeudellisen aseman vahvistaminen on tärkeää. EU:n nykyiset politiikkalinjaukset ruokkivat omalta osaltaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa, Merja Pentikäinen sanoo.

Ihmisoikeusnormeilla on tärkeä rooli integroituneen yhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Pentikäisen mukaan nykyisiin normeihin liittyy kuitenkin piirteitä, jotka rajoittavat ja jopa estävät ihmisoikeuksien roolia integroitumista edistävänä tekijänä.

– Esimerkiksi tasa-arvon ja syrjinnän kiellon periaatteelle on annettu sisältö, jonka mukaan ihmisten erilaisuudet nähdään lähtökohtaisesti kielteisesti eikä myönteisinä voimavaroina. Integroitumista voitaisiin edistää muuttamalla tällaiset ajatusmallit myönteisemmiksi.

Pentikäisen mukaan Euroopan valtioiden näkyvästi ylläpitämä erottelu vanhoihin ja uusin vähemmistöihin tulisi purkaa.

– Euroopassa on tärkeää antaa myös normatiivisella tasolla selkeä signaali siitä, että myös uudempiin, maahanmuuton myötä syntyviin ryhmiin kuuluvien ihmisten kulttuureja arvostetaan. Toisaalta suvaitsevaisuudellekin tarvitaan rajat. Kaikkea ei pidä arvostaa tai suvaita. Suvaitsevaisuuden rajoista tarvitaan selkeämpiä linjauksia.

Pentikäinen arvostelee myös nykyistä ryhmien identiteettejä korostavaa, ihmisoikeusnormeihinkin kirjattua, politiikkalinjausta, koska se voi johtaa ryhmien väliseen kilpailuasetelmaan ja ryhmien vastakkainasetteluun. Linjaus hämärtää sitä tosiasiaa, että yksilöillä on käytännössä useita identiteettejä ja eri ryhmiin kuuluvat yksilöt jakavat samoja identiteettipiirteitä.

– On tärkeää, että yhteiskunta ei jakaudu erillisiin identiteettiryhmiin, jotka korostavat ryhmien välisiä eroja. Erityisen ongelmallisia ovat etniseen ja/tai uskonnolliseen identiteettiin liittyvät rajanvedot, Pentikäinen sanoo.   

Tietoja väitöksestä:
Oikeustieteen kandidaatti Merja Pentikäisen kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassa tarkastellaan ihmisoikeusnormien roolia yksilöiden ja ryhmien integroitumisprosessissa. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan Euroopan valtioille merkityksellisiä ihmisoikeusnormeja ja niihin liittyviä linjauksia. Aihetta lähestytään ensisijaisesti kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden näkökulmista, minkä lisäksi tutkimus käsittelee myös mm. sosiologian, poliittisen teorian, filosofian ja uskontotieteen piirissä esitettyjä integroitumishuomioita.  

Väitöskirja Creating an Integrated Society and Recognising Differences: The Role and Limits of Human Rights, with Special Reference to Europe tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 30.5.2008 klo 12.00, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Rainer Hofmann Frankfurtin yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden dosentti, professori Lauri Hannikainen.

Taustatietoja väittelijästä:
Merja Pentikäinen on suorittanut ylioppilastutkinnon Savonlinnan Talvisalon lukiossa 1984. Hänellä on oikeustieteen kandidaatin tutkinto Helsingin yliopistosta vuodelta 1993. Hän on suorittanut kansainvälisten suhteiden jatko-opintoja Geneven yliopistoon kuuluvassa Graduate Institute of International Studies (Institut universitaire de hautes études internationales (IUHEI)), josta hänellä on DES-tutkinto vuodelta 1996. Oikeustieteen tohtorin tutkintoon tähtäävät opinnot hän aloitti Lapin yliopistossa vuonna 2001.

Pentikäinen on työskennellyt kansainvälisen oikeuden tutkijana vuodesta 1996 alkaen mm. Lapin yliopiston Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa ja Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutissa. Hän on toiminut lukuisissa asiantuntijatehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkimus- ja asiantuntijatyössään hän on keskittynyt erityisesti vähemmistö- ja alkuperäiskansakysymyksiin, tasa-arvo- ja syrjintäteemoihin, rasismiin, maahanmuuttoon, ihmisoikeudet ja turvallisuus -kysymyksiin, sekä naiset ja ihmisoikeudet -tematiikkaan.

Lisätietoja:
Merja Pentikäinen
Puhelin 040 566 6695

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi