• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2016
 

Väitös: Geometrian oppimiseen iloa kuvataiteellisesta ilmaisusta

25.4.2016

Kuvataiteellisen ilmaisun yhdistäminen geometrian opetukseen tukee oppilaan luovuutta ja kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, ilmenee KM Sirkku Korkatin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Korkatti loi uuden oppimisympäristön geometrian opetukselle ja sai myönteisiä tuloksia oppilaiden onnistumisesta, osallisuuden kokemuksista, motivoitumisesta sekä geometrisen ajattelun edistämisestä.

Geometrian kouluopetuksella on ratkaiseva merkitys siihen, millaiseen geometriseen ajatteluun oppijan on mahdollista yltää. Sirkku Korkatin väitös osoittaa, että toiminnallisuuden ja luovuuden yhdistäminen geometrian perusopetukseen antaa hyvän lähtökohdan iloiseen ja osallistavaan oppimiseen, mikä osaltaan tukee koulumyönteisyyttä.

Korkatti kehitti väitöstutkimuksessaan peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaisen, toiminnallisen ja oppiainerajoja ylittävän uuden oppimisympäristön, Laatoitusprojektin, jossa oppilaat saivat opetella geometrista ajattelua. Heidän tehtävänään oli pohtia, minkä muotoiset ja keskenään samanlaiset laatat voidaan sovittaa toisiinsa niin, että vapaa tasopinta peittyy aukottomasti ja ilman päällekkäisyyttä. Projekti keskittyi erityisesti tesselaatioiden eli mosaiikkia muistuttavien geometristen ornamenttien tarkasteluun.

Korkatti keräsi tutkimusaineiston eri koulukulttuureista perusopetuksen 5.-9. luokan oppilaiden keskuudesta vuosina 2003-2015. Tutkimukseen osallistuneita oppilaita oli yhteensä yli 300. Projektin tulokset olivat esillä The Art of Tessellations -näyttelyissä, jotka koostuivat oppilaiden neliölaatan pohjalta siirtomuuntelumenetelmällä luoduista kuvataideteoksista.

Ongelmalähtöisyys, toiminnallisuus ja ryhmätyö

Oppilaiden kokemukset työskentelystä Laatoitusprojektissa olivat myönteisiä ja tukivat monipuolisesti kehitystä sekä geometrian ymmärtämisessä että sosiaalisissa taidoissa. Uusi geometrian oppimisympäristö vahvisti oppilaiden onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sekä edisti geometrista ajattelua.

– Oppiminen ilmeni 11-16 vuotiailla oppilailla geometristen kuvioiden visuaalisen tunnistamisen ja kuvioiden ominaisuuksien ymmärtämisen tasolla. Ilon ja onnistumisen kokemukset näyttäytyivät vahvimmin geometriaan pohjautuvassa kuvataiteellisessa tuottamisessa, Sirkku Korkatti kertoo.

Tarkastellessaan oppilaiden geometrisen ajattelun kehittymistä Korkatti havaitsi, että erityisesti ongelmalähtöisyys, toiminnallisuus ja ryhmässä työskentely edistävät geometrian oppimista. Tärkeä lähtökohta oli myös opettajan ja oppilaiden välinen sekä oppilaiden keskinäinen reflektio ongelmatehtäviä ratkottaessa.

– Turvallinen ja myönteinen ilmapiiri sekä tilanteiden todellisuus oppilaiden kokemusmaailmassa ovat merkittäviä tekijöitä oppimisympäristön onnistumisen kannalta, Korkatti sanoo.

Laatoitusprojekti vahvuudeksi osoittautui sen soveltuminen myös ratkaisuksi yleisopetuksen eriyttämiseen; tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajataustaiset oppilaat sekä erilaiset oppijat, jotka omasivat oppimisvaikeuksia, kokivat Laatoitusprojektin toimintakulttuurin osallistavaksi ja onnistumisen kokemuksia tuottavaksi.

Luova työskentely haastaa myös opettajan

Sirkku Korkatin väitös osoittaa, että oppilaiden motivaatio geometrian oppimisympäristössä kasvoi kokemuksellisuuden ja luovuuden tukemana. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja ryhmässä työskentely toimivat tässä ympäristössä myös ymmärryksen edistäjinä.

Korkatin mukaan luokanopettajan oma asenne oppilaiden myönteisen matematiikkakuvan muodostamiseen on ratkaiseva. Laatoitusprojekti tarjoaa opettajille haasteen ammatillisten taitojen kehittämiseen ja perinteisestä poikkeavaan matematiikan opettamiseen.

– Luova työskentely voi tarjota mahdollisuuden opettajalle tuoda entistä paremmin oma persoonallisuutensa ja oma ajatusmaailmansa opetusprosessiin, Korkatti sanoo.

Tutkimukseen liittyvää opetusmenetelmällistä kehittelyä voidaan Korkatin mukaan hyödyntää niin käytännön kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen kuin opetuksen tutkimuksenkin piirissä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Kasvatustieteen maisteri Sirkku Korkatin väitöskirja Geometriaa laatoittamalla?
van Hielen teorian mukainen geometrinen ajattelu ja tesselaatioon nojautuva Laatoitusprojekti peruskoulussa
tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 29. huhtikuuta kello 12 luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii dosentti Anu Laine Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

 

Tervetuloa!

Uutiskuva_vaittelija_korkatti_sirkku.jpg

Tietoja väittelijästä:

Sirkku Korkatti (synt. Haapavedellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1973 Haapaveden yhteislukiosta. Hän on valmistunut luonnontieteiden kandidaatiksi vuonna 1976 Jyväskylän yliopistosta, matemaattisten aineiden opettajaksi vuonna 1981 Lapin korkeakoulusta ja kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2004 Oulun yliopistosta.

Korkatti on työskennellyt lukion ja peruskoulun aineenopettajana Haapavedellä lukuvuonna 1977-1978, peruskoulun aineenopettajana Kuivaniemellä lukuvuonna 1978-1979, tutkimustehtävissä Oulun yliopistossa vuosina 1978-1980, matemaattisten aineiden lehtorina Reisjärvellä lukuvuonna 1981-1989, yrittäjänä rakennusalan perheyrityksessä vuosina 1984-2005 ja peruskoulun opetustehtävissä Haapavedellä lukuvuosina 2003-2015.

Korkatti on saanut Suomen Yrittäjien kultaisen ansioristin vuonna 2004.

Lisätietoja:

Sirkku Korkatti
skorkatt(at)ulapland.fi
P. 044 0610610

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi

Julkaisun tiedot:

Sirkku Korkatti: Geometriaa laatoittamalla? van Hielen teorian mukainen geometrinen ajattelu ja tesselaatioon nojautuva Laatoitusprojekti peruskoulussa. Acta Universitatis Lapponiensis 323. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-484-895-4. ISSN 0788-7604. Verkko-versio (pdf) Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 191. ISBN (pdf) 978-952-484-896-1. ISSN (pdf) 1796-6310.

LaY/Viestintä/Rita Junes
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK