Uutiset 2021
 
Kuvassa Jari Rinne The Skeletles -yhtyeen kanssa, taustallaan rummut.
Jari Rinne kuvassa vasemmalla The Skeletles -yhtyeen kanssa (Arsi Inki, Arto Mäkinen, Timo Oksanen).

Väitös: Harrastusbändeissä muovataan elämää omaehtoisesti

23.11.2021

Jari Rinne tarkastelee taideperustaisessa väitöksessään keski-ikäisten äijien omaehtoista harrastebändisoittamista, jossa leikitellään tietoisesti rockkulttuurin ja yhteiskunnan ennakkokäsitysten kanssa ja otetaan omaa elämää haltuun itsevalituilla tavoilla. Äijäsoittajien kertomat kokemukset ja tutkija-taiteilijan omat havainnot yhdistyvät väitöksessä taiteen eri menetelmillä käsitetaiteellisiksi mahdollisiksi maailmoiksi.

Kasvatustieteen maisteri Jari Rinne tutkii väitöskirjassaan kerrottuja kokemuksia omaehtoisesta harrastebändisoittamista. Harrastesoittajuuden kautta hän hahmottaa myös omakohtaisesta kokemuksesta ja tulkinnasta kumpuavia subjektiivisia tietämisen tapoja, omaehtoisen tietämisen mahdollisuuksia sekä sitä, miten omaehtoisuutta voidaan tutkia taiteen ja filosofian kautta.

Rinne lähtee tutkimuksessaan liikkeelle omasta pitkän linjan bändi- ja soittoharrastuksestaan, jota hän peilaa erilaisiin kohtaamisiinsa muiden harrastebändisoittajien kanssa. Yhteisenä kokemuspintana näillä harrastajasoittajilla on itse valittu, osittain humoristinen ja itseironinen asemoituminen soittamiseen ja elämään, jota he kutsuvat äijämäisyydeksi.

– Nämä "äijäsoittajat" ovat itseoppineita, ja heille omaehtoinen soittaminen ja siinä kehittyminen tuottaa oppimisen iloa. He määrittävät omaa soittamistaan usein rämpyttämiseksi, osittain ironisestikin. Soittoharrastukseen liitetty äijämäisyys ja keski-ikäisyys ovat itse valittuja tapoja olla, tehdä ja harrastaa, ja niissä näkyy tietoinen leikkiminen rockkulttuurin perinteisesti liitettyjen käsitysten sekä yhteiskunnan asettamien ennakko-odotusten kanssa. Ne ovat yksi tapa ottaa omaa elämää haltuun, Rinne kuvailee.

Yleisellä tasolla bändissä soittaminen mahdollistaa monelle keski-ikäiselle harrastajalle myös sen, että he voivat kokeilla uudestaan nuoruudessa aloitettua ja sinne usein jäänyttä bändissä soittamista sekä pääsevät soittamaan oikeassa bändissä ja osallistumaan bändiyhteisöön. Harrastesoittaminen rikkoo myös soittajien päivittäisiä rutiineja, puhkoo arjen virtaa ja tarjoaa hetkiä olla toisin.

Mahdolliset maailmat ilmentyvät taiteen kautta

Jari Rinne koostaa dialogisissa kohtaamisissa ja niiden käsitetaiteellisessa kompiloinnissa yhdistelmäteosmaisia harrastesoittajuuksien mahdollisia maailmoja. Työssä koostetut metanarratiivit ja niistä kirjoitetut runomuotoiset tiivistelmät valottavat harrastebändien omaehtoisesti rakennettuja hetken yhteisöjä mahdollisina maailmoina.

Tutkimustaan varten Rinne tapasi äijäbändejä ympäri Suomea. Hän osallistui bändiyhteisön arjen toimintaan soittamalla, roudaamalla ja kullekin bändiyhteisölle ominaisiin käytänteisiin, kuten saunomiseen, tutustumalla. Näistä kohtaamisista muodostunutta aineistoa hän on tarkastellut taiteen eri välineillä ja tehnyt niistä ääni-, video-, näyttely- ja tekstikollaaseja, joissa aineistossa olevia elementtejä on yhdistetty keskenään uusilla tavoilla, luoden samalla uusia merkityksiä.

Väitöskirjassa kollaaseista ovat erityisesti esillä käsitetaiteellisesti koostetut 18 lyhyttarinaa ja niistä tiivistetyt, laulunsanoitusten kaltaiset runot. Nämä pastissimaiset, tyyliltään ja muodoltaan kokeilevat tarinat ja runot pyrkivät herättelemään henkiin harrastesoittajien kokemuksia ja antamaan lukijalle tilan kohdata heidän kanssaan.

– En kuitenkaan pyri näillä kollaaseilla tai tutkimuksellani ylipäätäänkään selittämään kategorisesti sitä, mitä harrastesoittajuus on, vaan luon taidelähtöisesti mahdollisia maailmoja: käsitetaiteellisia koosteita, joissa leikitellään sanoilla ja niiden välisillä suhteilla ja joissa yhdistyvät äijäsoittajien kertomat kokemukset ja omat kokemukseni, fakta ja fiktio, Rinne toteaa.

– Samaan tapaan kuin taidettakaan ei voi selittää, ei toisen ihmisen kokemusta voi tavoittaa suoraan. Taidelähtöiset kollaasit voivat kuitenkin tarjota osittaista sisäänpääsyä soittajien ja bändien omaehtoiseen maailmaan, jota ulkopuolisen voi olla vaikeaa ymmärtää bändien käyttämän omanlaisen kielen, ilmaisun ja toiminnan tapojen vuoksi, Rinne arvioi.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Kasvatustieteen maisteri Jari Rinteen akateeminen väitöskirja Kohdattuja kokemuksia. Keski-ikäisten äijien harrastusbändien mahdollisia maailmoja tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 26.11.2021 kello 12 alkaen Esko ja Asko -salissa (Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii CERADA-tutkimuskeskuksen johtaja (PhD) Kai Lehikoinen Taideyliopistosta ja kustoksena professori Timo Jokela Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Tietoa väittelijästä

Jari Rinne on soittamisen harrastaja. Hän on työskennellyt Lapin yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa useissa eri koulutus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Hänen mielenkiinnon kohteenaan ovat omaehtoinen toimijuus, äänitaide sekä taideperustaisen tutkimuksen subjektiivinen tiedonmuodostus. Hänen töitään on ollut näytteillä 13 eri maassa.

Lisätietoja:

Jari Rinne, p. 040 584 2716

Tietoa julkaisusta

Jari Rinne: Kohdattuja kokemuksia. Keski-ikäisten äijien harrastusbändien mahdollisia maailmoja. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 321. ISBN 978-952-337-281-8.

Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-281-8