Sosiaalityön maisteri Gedas Malinauskas tarkastelee sosiaalityön alan väitöstutkimuksessaan isovanhempien kokemuksia ja kertomuksia huoltajuudesta niissä tilanteissa, joissa alle kouluikäinen lapsi on isovanhempien väliaikaisessa hoidossa vanhempien työskennellessä ulkomailla. Samalla hän luo uuden yhteiskunnallisen narratiivisen tutkimuksen mallin, joka valottaa kertomusten luomisen prosessia.

– Viime vuosina Liettuasta on muuttanut vuosittain parikymmentätuhatta ihmistä työn perässä ulkomaille. Muuttajat eivät läheskään aina pysty ottamaan perhettään mukaansa, ja mikäli molemmat vanhemmat muuttavat ulkomaille, jää lapsi useimmiten asumaan isovanhempien tai muiden sukulaisten luokse. Liettuan sosiaalijärjestelmä ei kuitenkaan täysin tunnista tällaista epätyypillistä huoltajuutta ilmiönä eikä näiden väliaikaisesti huoltajana toimivien isovanhempien erityisiä tarpeita, Malinauskas taustoittaa.

Ilmiö kuitenkin koskee melko isoa joukkoa lapsia. Kunnallisen lastensuojelun tilastojen mukaan esimerkiksi vuosina 2008 ja 2009 väliaikainen huoltajuus ilmoitettiin yli 2 000 lapselle, joista parikymmentä prosenttia oli alle kouluikäisiä lapsia. Yksittäisten henkilöiden kannalta tilanteen tekee hankalaksi se, että yhteiskunnan asenteet tällaisia perhetilanteita kohtaan ovat varsin tuomitsevia, ja julkisessa keskustelussa lasten nähdään muun muassa olevan työperäisen maastamuuton uhreja.

– Vastoin Liettuassa vallitsevaa käsitystä, isovanhempien kertomuksissa korostuu heidän kykynsä auttaa lapsia erokokemuksissa sekä heidän kykynsä huolehtia lapsista ja kodista hyvin. Ylipäätään he kasvattavat lapsenlapsiaan aivan kuten omia lapsiaan, Malinauskas toteaa.

Tutkimuksessa tulee ilmi, että kokemukset isovanhemmuudesta ja sen merkityksestä ovat varsin erilaisia väliaikaisessa huoltaja-isovanhemmuudessa kuin perinteisessä isovanhemmuudessa tai tilanteessa, jossa isovanhempi on määrätty lapsen pysyväksi huoltajaksi vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi.

– Työperäisestä maastamuutosta aiheutuvassa epätyypillisessä ja väliaikaisessa huoltaja-isovanhemmuudessa perheen keskinäisiä suhteita – niin isovanhempien, lapsenlasten ja lasten vanhempien välillä – leimaa syvä kunnioitus. Kaikille on selvää, että vanhemmat haluavat ratkaisullaan kohentaa perheen elintasoa, tutkija kertoo.

Tutkimus osoittaa myös, että epätyypillinen huoltaja-isovanhemmuus on hyvin yksilöllinen kokemus. Isovanhemmat kertovat elämänvaiheestaan ja myös käsittelevät sitä hyvin eri tavoin.

– Isovanhemmat tuottavat tilanteesta monenlaisia kertomuksia, joissa korostuvat eri tavoin perheen historia ja sosiaalinen tilanne, suhteet sukulaisiin, kyseisen elämäntilanteen kokeminen ja henkilökohtaiset tulkinnat menneistä tapahtumista ja kokemuksista.

– Yhteistä kertomuksille on kuitenkin se, että isovanhemmat tarkastelevat tilannetta usein perhekokemuksena, eivät niinkään omana henkilökohtaisena tilanteenaan. Kertomukset keskittyvät perheen kannalta merkityksellisimpiin tapahtumiin ja kokemuksiin. Ja vaikka isovanhemmat kokevat kyseisessä elämäntilanteessa paljon huolia, määrittää heidän kokemuksiaan erityisesti toive auttaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Valtaosalle isovanhemmista väliaikainen huoltajuus on pikemminkin iloinen ja elämää rikastuttava elämäntilanne kuin stressaava ja rajoittava osa elämää, Malinauskas sanoo.

Tutkimustaan varten Malinauskas haastatteli 12 isovanhempaa, jotka huolehtivat yli kolmen kuukauden ajan alle 7-vuotiaista lapsenlapsistaan vanhempien työskennellessä ulkomailla.

Gedas Malinauskas on tehnyt väitöstutkimuksensa osana Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen Liettuassa järjestämää tutkijakoulutusohjelmaa, johon osallistuu liettualaisia jatko-opiskelijoita eri yliopistoista. Lapin yliopistossa opiskelijoita ohjaavat professorit Kyösti Urponen ja Juha Perttula.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Sosiaalityön maisteri Gedas Malinauskasin väitöskirja This Child Is Also Mine: a Narrative Approach to the Phenomenon of Atypical Custodial Grandparenthood tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 29. huhtikuuta 2011 klo 12 Eelin salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Dagmar Kutsar Tarton yliopistosta Virosta ja kustoksena emeritusprofessori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Gedas Malinauskas (s. 1976 Kaunas, Liettua) on suorittanut kandidaatin tutkinnon Kaunasin teknillisessä yliopistossa 1998 ja sosiaalityön maisterin tutkinnon Vytautas Magnusin yliopistossa Liettuassa 2001. Lisäksi hän on suorittanut perhepsykoterapian jatko-opinnot Kaunasin lääketieteellisessä yliopistossa vuonna 2004. Samana vuonna hän aloitti sosiaalityön tohtoriopinnot Lapin yliopistossa.

Urallaan Gedas Malinauskas on työskennellyt sosiaalityöntekijänä ja perhepsykoterapeuttina Perhesuhteiden instituutissa (Institute of Family Relations) Kaunasissa Liettuassa 2003–2009. Lisäksi vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut lehtorina Vytautas Magnusin yliopistossa sekä vuosina 2007–2010 kansainvälisessä Social Work Identity -tutkimusryhmässä.

Lisätietoja:
Gedas Malinauskas, p. +370 6823 8433, gedasmalinauskas(at)yahoo.co.uk tai g.malinauskas(at)sgi.vdu.lt
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 0400 695 418 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Gedas Malinauskas. This Child Is Also Mine: a Narrative Approach to the Phenomenon of Atypical Custodial Grandparenthood. Acta Universitatis Lapponiensis 200. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-428-4. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV