Yleinen tohtoriohjelma
 
Jenna Päläs, taustalla havupuita.
Jenna Päläs. Kuva: Marko Junttila.

Väitös: Jakamistalous pakottaa oikeudellista ajattelua ja lainsäädäntöä uudistumaan

17.5.2022

Jakamistalous on muuttanut hyödykemarkkinoita ja ravistellut totuttuja vaihdannan rooleja. OTM Jenna Päläs hahmottaa väitöstutkimuksessaan jakamistalouden ja oikeuden välisiä yhteensovittamisen ongelmia. Uudet taloudellisen toiminnan muodot ja roolit edellyttävät entistä notkeampaa lakien soveltamista, uudenlaista oikeudellista ajattelua ja myös lainsäädännön uudistuksia.

OTM Jenna Päläs tarkastelee väitöstutkimuksessaan jakamistalouden ja oikeuden välisiä yhteensovittamisen ongelmia. Hän pohtii oikeuden kykyä tunnistaa ja eritellä muuttuvan talouden tilanteita: ovatko oikeuskäsitteet ja muut oikeudellisen ajattelun välineet etääntyneet liikaa nykymaailman digitaalisten alustaympäristöjen hyödykesopimussuhteista?

Jakamistaloudella (sharing economy) tarkoitetaan sellaisia taloudellisen toiminnan muotoja, joissa yksityishenkilöt voivat kohdata alustayritysten ylläpitämillä digitaalisilla markkinapaikoilla ja tarjota, hankkia ja kuluttaa niillä erilaisia resursseja ja hyödykkeitä. Tällaisia jakamistalouden logiikkaa käyttäviä alustayrityksiä on nykyisin runsaasti, kuten esimerkiksi Airbnb, Tori.fi, Wolt ja Doerz. Alustoilla käyttäjät voivat muun muassa vuokrata asuinhuoneistoaan tai ajoneuvoaan, tarjota elämyspalveluita, myydä tavaroita tai tarjota lainarahaa toisille alustakäyttäjille.

– Jakamistalous on osoittautunut monella tapaa haastavaksi ilmiöksi oikeudellisesti. Sääntelyn soveltaminen erilaisiin jakamistalouden muotoihin ei ole ollut mutkatonta, sillä nykyiset oikeudelliset käsitteet ja mekanismit eivät ole täysin yhteensopivia uuden toimintaympäristön kanssa, Jenna Päläs toteaa.

Yhtenä jakamistalouden tyyppiongelmana on ollut vaikeus tunnistaa, missä oikeudellisessa roolissa jakamistalouteen osallistuvat tahot kulloinkin toimivat.

– Oikeudellisia epäselvyyksiä voi esiintyä esimerkiksi siinä, voitko vedota virhetilanteessa kuluttajan asemaan, kun hankit tuotteen tai palvelun toiselta digitaalisen alustapalvelun käyttäjältä. Tai jos tarjoat asunnon lyhytaikaiskäyttöön, harjoitatko asuinhuoneiston vuokrausta vai majoitustoimintaa? Tai kun tarjoat alustalla palvelua, oletko itsenäinen yrittäjä vai alustayrityksen työntekijä? Jos tarjoat alustalla elämyspalveluita, tuleeko sinun noudattaa kuluttajaturvallisuuslakia? Ja laajemmalla tasolla on kysymys siitä, ovatko alustayritykset vain digitaalisia ilmoitustauluja vai rinnastuvatko ne oikeudellisesti välittäjiin vai johonkin aivan muuhun, Päläs mainitsee.

Oikeusaseman rakentumisessa keskeistä on alustan vallankäyttö

Jakamistalous on muuttanut hyödykemarkkinoiden valtasuhteita ja ravistellut totuttuja markkina-asetelmia ja vaihdannan rooleja. Alustayritykset eivät tyypillisesti itse omista tai tuota hyödykkeitä, vaan niitä tuottavat alustakäyttäjät vertaisperiaatteella. Alustojen ansiosta yksityishenkilöt ovat pelkän kuluttajaroolin lisäksi voineet siirtyä tarjoaja-tuottajan rooliin. Näin hyödykemarkkinoille on tullut uudenlaisia mikrotoimijoita.

– Varallisuus- ja sopimusoikeuden näkökulmasta jakamistalous onkin häirikkö, joka tuottaa sellaisia oikeudellisia toimijoita, jotka eivät vastaa vallitsevia oikeuden rakenteita, kategorisointeja ja käsitteitä. Lain soveltaminen ja säätäminen vaativatkin hyvin tilannesidonnaista ja ilmiön moninaisuutta huomioivaa arviointia, mikä taas haastaa esimerkiksi ennakoitavuutta, joka on tärkeä oikeudellinen periaate, Päläs sanoo.

Tutkimuksen mukaan oikeudellisessa arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti alustan käyttäjiinsä kohdistamaan valtaan sekä siihen, missä asemassa alustayritys, hyödykkeen tarjoaja sekä sen ostaja ja kuluttaja ovat toisiinsa nähden.

– Alustayritykset pyrkivät eri tavoin ohjaamaan ja vaikuttamaan käyttäjiensä välisiin suhteisiin esimerkiksi käyttöehdoissaan, keräämällä tietoa alustakäyttäjien käyttäytymisestä ja kohdistamalla sanktioita epätoivotulla tavalla toimineeseen alustakäyttäjään. Alustayritysten välillä on lisäksi suuria eroja siinä, millaista valtaa he käyttävät suhteessa alustakäyttäjiinsä ja miten he sitä käyttävät. Tämä hankaloittaa oikeudellista arviointia vielä lisää, Päläs toteaa.

Nykyinen varallisuus- ja sopimusoikeudellinen lainsäädäntö on rakentunut yleisen oikeudellisen näkemyksen pohjalle, jonka mukaan se, kenellä on hyödyke, on paremmassa asemassa kuluttajiin nähden. Päläksen tutkimushavaintojen perusteella on aiheellista kysyä, tunnistavatko varallisuus- ja sopimusoikeuden nykyiset käytänteet riittävästi sitä, ketkä ovat uudenlaisen taloudellisen toiminnan heikommassa asemassa olevat ja oikeudellista suojaa tarvitsevat tahot.

– Lainsoveltajat, kuten viranomaiset tai tuomarit, tai lainsäätäjät voivat arvioida ja tunnistaa eri toimijoiden asemaa erittelemällä alustan vallankäyttöä ja valtasuhteita. Jos on havaittavissa, että itse alustalla on merkittävän paljon valtaa suhteessa hyödykettä tarjoavaan tai kuluttavaan alustakäyttäjään, kertoo se alustan välittäjäaseman keinotekoisuudesta ja paljastaa, ketkä ovat alustaan nähden heikommassa asemassa, Päläs kuvailee.

Hänen mukaansa valtasuhteita ja vallankäyttöä analysoimalla voidaan notkistaa lainsoveltamista ja oikeudellista käsitteistöä, kuten lakien sisältämiä tunnusmerkistöjä.

– Tämä tuo mukanaan lainsoveltajalle ison vastuun. Siksi on tärkeää, että lainsoveltajilla olisi nykyistä kattavampi ymmärrys jakamistalouden ilmiöstä ja sen moninaisuudesta sekä kykyä mukauttaa ajattelumalleja alustaympäristön suhteisiin, Päläs korostaa.

Tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä

Kaikissa tilanteissa pelkkä lainsoveltamisen ja oikeuskäsitteiden notkistaminen valtaherkällä tulkinnalla ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös uusia lakeja ja nykyisten lakien muuttamista.

– Useat lait on säädetty aikana, jolloin tällaista toimintaa ei ollut olemassa. Niinpä joissain säädöksissä pykälät ja tunnusmerkistöt voivat olla muodostettu siten, että ne sitovat ja kangistavat soveltamista eikä tulkinnassa voida huomioida esimerkiksi alustakäyttäjän tosiasiallista suojan tarvetta, Päläs kertoo.

Tällaisesta tilanteesta käy esimerkkinä vaikkapa se, kun pienyrittäjä käyttää Airbnb Experience -palvelua elämyspalveluiden tarjoamiseen.

– Jos alustapalvelun tarjoajan kanssa tulee ongelmia, ei palvelun hankkinut pienyrittäjä voi saada kuluttajansuojaa sääntelyn soveltamisalan muodollisten kriteerien vuoksi, vaikkakin pienyrittäjä olisi voimasuhteiltaan selkeästi heikommassa asemassa globaalin alustajättiin nähden. Lain silmissä suojattavana kuluttajana pidetään vain yksityishenkilöä, joka hankkii palvelun pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Kysymys koskettaa myös Airbnb-majoittajina toimivia yksityishenkilöitä: suojaako kuluttajansuojasääntely tarjoajarooliin hypännyttä käyttäjää kohtuuttomilta ehdoilta, kun alustaa käytetään pääasiassa asuinhuoneiston tarjoamiseen, Päläs valottaa.

Myös näitä sääntelyn katvealueita voidaan paikantaa havainnoimalla valtasuhteita. Euroopan union tasolla on jo alettukin tehdä alustatalouden sääntelyä, joka huomioi uudet markkinaroolit.

– Esimerkiksi EU:n digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös tunnistavat roolien muuttumisen ja ongelmia, joita muutos on tuottanut, Päläs kertoo.

Tietoa väitöstilaisuudesta

OTM Jenna Päläksen akateeminen väitöskirja Oikeusasema jakamistalouden hyödykesopimussuhteissa – Tutkimus vallasta, subjektiuksista sekä oikeuden ja sosiaalisen etääntymisestä tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 20. toukokuuta 2022 klo 12 alkaen luentosalissa LS3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Juha Karhu Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Soili Nystén-Haarala Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteesta https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos

Tietoa väittelijästä

Jenna Päläksen tutkimusintressit liittyvät digitaalitalouden vaihdantasuhteisiin, alustayritysten vallankäyttöön ja kuluttajasuojan inklusiivisuuskysymyksiin. Hän on tutkinut matkailun jakamistalouden sääntely-ympäristöä ja vastuu-ulottuvuuksia Vertaismajoitus, haasteet ja mahdollisuudet -hankkeessa sekä Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa -hankkeessa (shareabletourism.com). Lisäksi hän on opettanut Lapin yliopistossa jakamistalousjuridiikkaa ja kuluttajansuojaoikeutta sekä kouluttanut jakamis- ja alustatalouden eri teemoista. Tällä hetkellä hän työskentelee myös Suomen Akatemian rahoittamassa, muovinkäytön kestäviä vaihtoehtoja kehittävässä ja tarkastelevassa Bio-oils based polymeric composites; value chain from synthesis to additive manufacturing -hankkeessa (ValueBioMat), missä hän tutkii, miten kuluttajansuojan välineistöllä voidaan tukea kulutusmarkkinoiden vihreää siirtymää.

Lisätietoja

Jenna Päläs
jenna.palas (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Jenna Päläs: Oikeusasema jakamistalouden hyödykesopimussuhteissa – Tutkimus vallasta, subjektiuksista sekä oikeuden ja sosiaalisen etääntymisestä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 340. ISBN 978-952-337-315-0, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2022.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-315-0