• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2013
 

Väitös: Kirjailija Annikki Kariniemen luontosuhde kumpusi lapsuudenkodista

1.11.2013

Lappilaisen naiskirjallisuuden uranuurtaja Annikki Kariniemen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kariniemi on ensimmäinen suomalainen eräkirjoja kirjoittava nainen, ja hänen kirjallinen tuotantonsa on vahvasti pohjoisen ja luontoarvojen leimaama. KM, FM Marja L. Tuomisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Kariniemen luontosuhde nousi erityisesti lapsuudenkodissa vaalittujen luontoarvojen, luonnontuntemuksen ja erätaitojen pohjalta.

Marja L. Tuominen tutki väitöstyössään kirjailija Annikki Kariniemen luontosuhdetta ja sen muutosta. Väitöstutkimuksen, Mie elän tätä Lappia – Kirjailija Annikki Kariniemen luontosuhde, mukaan Kariniemen luontosuhteen taustalta löytyy lapsuuden varhaisia, myönteisiä luontokokemuksia, merkityksellisten ihmisten luontoharrastuneisuutta ja koulussa opettajan herättämä kiinnostus luontoa kohtaan. Tuomisen mukaan nämä ovat samoja tekijöitä, jotka ovat nousseet esille myös aiemmista kasvatustieteellisistä tutkimuksista, kun on selvitetty onnistuneen ympäristökasvatuksen taustatekijöitä.

Kariniemi kirjoitti uransa aikana yli kolmekymmentä romaania ja nuortenkirjaa sekä näytelmiä ja runoja. Hänen kirjallinen tuotantonsa on vahvasti pohjoisen leimaama. Kariniemen isän suvussa virtasi saamelaista verta. Äidin puolelta juuret johtavat puolestaan Perämeren rannikolle. Kirjailijan teokset sijoittuvat Lappiin tai Kuusamoon sekä käsittelevät näiden alueiden ajankohtaisia teemoja. Lappi ja Kuusamo tulivat Kariniemelle tutuiksi aina 1930-luvulta asti, kun hän toimi opettajan viransijaisena eri puolilla Pohjois-Suomea ja Lappia.

Väitöstyön tutkimusaineistona on Kariniemen aikalaisten, ystävien ja sukulaisten haastattelut sekä kirjailijan omaelämäkerralliset teokset. Tarkastelun kohteina ovat kirjailijan lapsuus, eränkävijän aika ja radikalismin vaihe viimeisinä vuosikymmeninä ennen Kariniemen kuolemaa vuonna 1984. Tutkimus on monitieteinen ja -menetelmällinen, ja siinä on käytetty hyväksi mikrohistoriallista lähestymistapaa sekä narratiivista omaelämäkertatutkimusta. Tuominen määrittelee väitöstyössään luontosuhteen elämänikäiseksi prosessiksi, johon vaikuttavat muun muassa kasvatus, kulttuuri, yhteiskunta ja historiallinen tilanne.

Oman aikansa edelläkävijänä ja luonnonsuojelijana Kariniemi on yhä ajankohtainen


Annikki Kariniemi on Marja L. Tuomisen mukaan ollut omana aikanaan monessa suhteessa sekä marginaalissa että edelläkävijä: Hän tunkeutui miesten hallitsemalle eräkirjallisuuden alueelle, ja hänestä tuli ensimmäinen suomalainen eräkirjoja kirjoittava nainen. Ajan yhteiskunnalliset virtaukset saivat myös Kariniemen radikalisoitumaan, ja hän kirjoitti lehtiin mielipiteitään siihen aikaan, kun miesten hallitsemat karvalakkilähetystöt hoitivat yhteisiä asioita.

Kirjailijana Kariniemi nosti esille vaiettuja aiheita, kuten saamelaiskulttuuria uhkaavat tekijät, perheväkivallan, sota-ajan suomalais-saksalaiset rakkaussuhteet, metsästyskulttuurin muutoksen sekä ympäristöä ja luontoa mullistavat hankkeet. Hän alkoi kutsua itseään luonnonsuojelijaksi radikalisoitumisensa myötä.

Kariniemi osallistui myös Lapin riistoa koskevaan keskusteluun: Hän puolusti Lapin luontoa ja vanhaa kulttuuria uuden ajan mukana tulleita virtauksia kuten avohakkuita, soitten ojittamista, kelojen hävittämistä, kylien upottamista vesimassojen alle ja lohen nousun katkaisemista vastaan. Elämänsä viimeisinä vuosina Annikki Kariniemi osallistui lappilaiseen ympäristöliikkeeseen niin Ounasjoki-liikkeen piirissä kuin Vuotos-seudun suojelijana.

Tuomisen mukaan Kariniemen ajattelu ei ole vanhentunutta vielä tänäkään päivänä:

– Koko maassa ja varsinkin Lapissa käydään keskustelua luontoa mullistavista hankkeista: jokien valjastamisesta energiakäyttöön, metsien käsittelystä ja uusien kaivosten avaamisesta. Samaan aikaan on virinnyt vaatimuksia lohen palauttamisesta suuriin jokiin lohiportaita rakentamalla, Tuominen luettelee.

Kariniemellä saattaisikin Tuomisen mukaan olla sanansa sanottavansa keskusteluun siitä, kuka on portinvartija, ja kenellä on oikeus päättää luonnon hyväksikäytöstä.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Marja L. Tuomisen akateeminen väitöskirja Mie elän tätä Lappia – kirjailija Annikki Kariniemen luontosuhde tarkistetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 8. marraskuuta kello 12 alkaen luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittelijänä toimii professori (emerita) Liisi Huhtala Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:

FM, KM Marja Liisa Tuominen (o.s. Wiitamäki) syntyi 2. lokakuuta 1943 Laviassa. Hän suoritti ylioppilastutkinto Lavian yhteiskoulussa vuonna 1962 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1970 Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Vuoteen 1992 asti eli runsaat 20 vuotta Tuominen työskenteli yläasteen ja lukion matemaattisten aineitten lehtorina muun muassa Kittilässä, Kemijärvellä, Pirttikoskella ja Meltosjärvellä. Vuonna 1995 Tuominen valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta, ja on siitä alkaen toiminut luonnontuotealan yrittäjänä. Tuominen toimii keruutuotetarkastajana, ja hän on ollut useita vuosia valtakunnallisen Luonnontuotealan teemaryhmän jäsen. Hän on toiminut Annikki Kariniemi -kirjallisuusseuran puheenjohtaja vuodesta 1999 alkaen.

Lisätietoja:

Marja Tuominen, tuomisyr(at)tuomis.com, p. 0400 110006. Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi. Kuvia väittelijästä voi tiedustella Lapin yliopiston viestintäpalveluista Irma Varriolta, irma.varrio(at)ulapland.fi.

Julkaisun tiedot:

Marja L. Tuominen: Mie elän tätä Lappia – kirjailija Annikki Kariniemen luontosuhde. Acta Universitatis Lapponiensis 264. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-672-1. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:

Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup.

LaY/Viestintä/RJ
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK