Opetustoiminnan kehitysjohtaja, TtL Outi Hyry-Honka tutkii nuorten terveyden voimavaroja kehittämänsä terveyspääoma-käsitteen avulla. Tutkimuksen mukaan nuorten terveyspääomaa vahvistavia tekijöitä ovat kouluyhteisön myönteiset ihmissuhteet, terveyttä tukevat opiskeluolot, terveyteen liittyvä opetus, vastuullisuus omasta terveydestään huolehtimisessa sekä oppimisen ilo. Mutta kouluyhteisössä on myös tekijöitä, jotka muodostavat uhan nuorten terveydelle.

– Terveyspääomaansa heikentäviksi tekijöiksi nuoret kokevat uuvuttavan koulutyön, turvattomat ihmissuhteet, puutteet koulun opiskeluoloissa, terveydestä huolehtimisen laiminlyönnin sekä kouluyhteisön jäsenten epäterveellisen käyttäytymisen, Outi Hyry-Honka sanoo.

Koulussa tulisikin panostaa myönteiseen ilmapiiriin ja nuoret huomioon ottaviin opettaja–oppilas-suhteisiin. Nuorille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa opiskeluunsa ja opiskeluolosuhteisiinsa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yksinäisten, ystäviä vailla olevien nuorten tilanteeseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Nuorten häiriökäyttäytymiseen ja toverikiusaamiseen tulee puuttua. Puuttumisen tulee koskea yksilöiden lisäksi myös ryhmiä ja yhteisön kaikkia jäseniä. Häiriöiden ja kiusaamisen ennaltaehkäisemistä ja hoitamista helpottavat yhteisesti sovitut konkreettiset varhaisen puuttumisen toimintaohjeet.

Terveyden lukutaitoa tulee kehittää systemaattisesti koulun arjessa. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä oppisisältöjen lisäksi muun muassa osallistaviin ja omavoimaistaviin opetus- ja arviointimenetelmiin.

– Opettajien valmiuksista tulee huolehtia tarjoamalla heille mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Lisäksi olisi syytä pohtia, tarvitaanko kouluissa erityistä terveyspedagogiikkaa.    

Nuoret voidaan jakaa neljään ideaalityyppiin terveyspääomaa koskevien käsitystensä perusteella. Näitä ovat hedonisteinen, terveyden mielihyvään liittävä, esteettinen, kauneutta ja luovuutta arvostava, perinteinen, konkreettisia asioita painottava sekä vastuullinen terveyden laajasti tiedostava tyyppi.

Päämäärän selkiyttäminen on oleellinen tekijä nuorten terveyspääoman kartuttamisessa. Se edellyttää arvokeskustelua terveydestä tavoiteltavana arvona ja terveyden edistämistoimien konkretisoitumista koulun arjessa. Terveysnäkökulma tuleekin ottaa huomioon kaikessa opetuksessa, koulun muussa toiminnassa ja päätöksenteossa.

– Terveyden merkitystä ja terveyspääoman kartuttamista olisikin syytä pohtia kouluyhteisössä yhdessä opettajien, nuorten, koulun muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa, Hyry-Honka sanoo.

Tutkimus tuo esiin aineksia koko kouluyhteisön kehittämiseksi sekä erityisesti terveystiedon opetuksen uudistamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa opettajien, kouluterveydenhoitajien ja koulun muun henkilökunnan perus- ja täydennyskoulusta.

Tietoja väitöksestä:
Terveystieteiden lisensiaatti Outi Hyry-Hongan väitöskirja Terveyspääoma kouluyhteisössä seitsemäsluokkalaisten käsitysten valossa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 18. huhtikuuta 2008 klo 12.00, luentosali 10, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Nikkonen Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Outi Hyry-Honka on kotoisin Ala-Torniolta. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Rantavitikan lukiossa Rovaniemellä 1974. Kuopion yliopistossa hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon 1986 ja terveystieteiden lisensiaatin tutkinnon 2004.

Työurallaan Hyry-Honka on toiminut sairaanhoitajana, terveydenhoitajana, sairaanhoidon opettajana, ylihoitajana, terveydenhuollon lehtorina ja yliopettajana. Hän on toiminut opetustoiminnan kehitysjohtajana Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vuodesta 2004 lähtien. 

Lisätietoja:
Outi Hyry-Honka
Puhelin   020 798 5403
Sähköposti outi.hyry-honka@ramk.fi

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi