Krishna Prasad Adhikarin mukaan Nepal on monietninen, -kulttuurinen ja -kielinen yhteiskunta.

– Nepalilainen yhteiskunta on tällä hetkellä tilanteessa, jossa sen tulee mukautua kulttuuriseen muutokseen ja tarttua globalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet takaisivat modernin kehityksen valtavirrasta syrjään jääneille yhteisöille muiden kanssa yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä muuttuvassa maailmassa, Adhikari sanoo.

Nepalin talous, kulttuuri, yhteiskunta ja koulutusjärjestelmä ovat avautuneet 1950-luvulta lähtien. Vapaa tiedonkulku sekä taloudelliset ja tekniset innovaatiot ovat kannustaneet nepalilaisia puntaroimaan talouttaan, politiikkaansa ja yhteiskuntaansa globaalin kilpailukyvyn kannalta. Varsinkin Katmandun, Pokharan ja Dharanin kaupungeissa Nepalin valtaväestö on suuren sosiaalisen ja kulttuurisen muutoksen pyörteissä.

– Globalisaation seurauksena sosiaalisessa rakenteessa on tapahtumassa muutoksia, jotka koskevat kulttuurisia käytäntöjä, perhearvoja, juhlia, rituaaleja, tapoja, ja instituutioita.
Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti perinteisiin nojaavan Damai-yhteisön koulutusta. Yhteisö elää syrjäisessä Yogidadan kylässä Khandabarin kunnassa.

– Tapaustutkimuksessa tarkastellaan yhteisön etnistä taustaa, perinnetietoa, kasvatuksellista prosessia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteisön koulutukseen globaalissa ympäristössä.
Damai-yhteisön jäsenten kouluttautumista haittaa köyhyys. He suhtautuvat skeptisesti suuriin muutoksiin ja tyytyvät mieluummin vallitseviin olosuhteisiin. Näennäisestä ammattipohjan muutoksesta ja vallitsevasta niukkuudesta huolimatta he pitävät kiinni perinteisistä elinkeinoista, jotka perustuvat alkuperäiskansan taitoihin ja tietoon.

– Vaikka koulutuksen puute näyttää useimmiten johtuvan taloudellisista tekijöistä, myös kieli, terveys ja ravinto, sosiaalinen rakenne, hankala sijainti, fyysiset tilat, opetussuunnitelma ja huono varainhoito vaikuttavat suoraan ja kielteisesti kouluttautumiseen, Adhikari sanoo.

Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen, ja sen metodina on käytetty etnografista ja tapaustutkimukseen pohjautuvaa tutkimusotetta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Krishna Prasad Adhikarin väitöstutkimus Effects of Globalization on the cultural Continuity of Nepalese Society: A Case Study on the Educational Process in the Traditional Damai community of Yogidada Village tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 12.6.2010 klo12.00, luentosali 16, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Rauni Räsänen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Matti Laitinen Lapin yliopistosta.
 
Taustatietoja väittelijästä:
Krishna Prasad Adhikari on syntynyt Nepalissa 25.4.1966. Hän on suorittanut humanististen ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tribhuvan yliopistossa 1991.
Työurallaan Adhikari on toiminut lukiovastaavana opetusministeriössä 1994–2000. Vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut ohjelmakoordinaattorina Bhaktapurin piirikunnassa Jagaran-organisaatiossa, joka toteuttaa luku- ja kirjoitustaitoa edistäviä projekteja Nepalin syrjäisillä alueilla.
 
Lisätietoja:
Puhelin: +358-443222594
Sähköposti: krishnaa66@hotmail.com

LaY/Viestintä/OT, AT