Uusimmat väitöstiedotteet
 
Ukjese van Kampen.
Ukjese van Kampen.

Väitös: Kukka-aiheisen helmikirjontaperinteen matka 1500-luvun Ranskasta 1800-luvun Yukoniin alkuperäiskansojen käyttöön

20.4.2022

Ukjese van Kampen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka kukka-aiheiset helmikirjontatyylit siirtyivät 1500-luvun Ranskasta 1800-luvun Yukoniin. Yukonin alkuperäiskansoilla oli vakiintunut kukka-aiheinen kirjontaperinne jo ennen kuin eurooppalaiset saapuivat alueelle 1800-luvun lopussa. Kukka-aiheiset kuviot eivät kuitenkaan olleet paikallista alkuperää. Tutkimus avaa uusia näkökulmia siihen, miten Ranskasta lähtöisin olevat kukka-aiheet levisivät länteen läpi Kanadan aina Yukoniin asti.

Kanadan luoteisnurkassa sijaitseva Yukonin territorio on athabaskojen ja tlingitien alkuperäiskansojen kotiseutua. Alue säilyi tutkimattomana 1800-luvun puoliväliin saakka. Kun Kanadan dominio osana brittiläistä imperiumia otti Yukonin haltuunsa 1800-luvun lopussa, alueen alkuperäiskansoilla (englanniksi First Nations) oli jo vakiintunut kukka-aiheinen kirjontaperinne. Kukka-aiheiset kuviot eivät selvästikään olleet paikallista alkuperää, vaan ne oli omaksuttu jossain vaiheessa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ennen kukka-aiheita Yukonin alkuperäiskansat käyttivät vaatteissa ja työkaluissa geometrisia kuvioita. Mistä ja miten kukka-aiheiset kuviot olivat siis tulleet osaksi heidän kirjontaperinnettään?

Ukjese van Kampen osoittaa väitöstutkimuksessaan, miten 1600-luvun Ranskassa alueellisesti käytetyt kukka-aiheiset kirjontakuviot levisivät Yukoniin. Hän käy myös läpi ensimmäisten kansojen kuviointiperinnettä aina geometrisista kuvioista erityylisiin kukkakuvioihin asti.

– Kanadan suurten tasankojen preeria-alueelta tulleet cree-métis-kansat toivat kukka-aiheiset kuviot ensimmäisinä Yukonin alueelle. Heidät tuotiin pohjoiseen Hudsoninlahden kauppakomppanian mukana avustamaan yhtiötä kaupankäynnissä. He olivat omaksuneet kuvioinnin itäisemmiltä alkuperäiskansoilta, Ukjese van Kampen kertoo.

Tutkija luonnehtii cree-métis-kansojen käyttämää kuviointityyliä niin kutsutuksi A-tyyliksi. Sille on ominaista kuvioinnin keskuksena oleva pääkukka, josta haaroittuu ohuita varsia pienemmiksi sivukukiksi. Varsista versoo usein lehtikuvioita tai sivuvarsia, jotka johtavat muihin kukkiin. Taustaa on myös paljon näkyvissä.

– Yukonin-Alaskan han-kansa sekä oma pohjoinen tutchone -kansani omaksuivat tyylin cree-métis-kansoilta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tämä tyyli tuli tunnetuksi niin kutsuttuna Yukon-joen yläjuoksun kukkaistyylinä, hän kertoo.

Ukjese van Kampenin maalaus, akryyli ja villa, 2018. Maalauksessa keskellä olevasta tyylitellystä kukasta haaroittuu kuusi kukkavartta, joiden kärjissä kukkia. Maalauksen reunoilla kukkaornamentti ja villalangasta tehtyjä erivärisiä tupsuja. Maalauksen aihe on Yukon-joen yläjuoksun kukkaistyylillä tehdystä helmikirjontatyöstä.
Ukjese van Kampenin maalaus, jonka aihe on Yukon-joen yläjuoksun kukkaistyylillä tehdystä helmikirjontatyöstä. Ukjese van Kampen. Akryyli ja villa, 2018.

Kukkakuvioiden alkuperä on kuitenkin kauempana maantieteellisesti ja ajallisesti. Ne juontavat juurensa 1600-luvun Ranskaan, jossa kukka-aiheisen kuvioinnin perinne on pitkä. Eri katoliset ryhmät toivat alueelliset tyylinsä ja barokkityylin Ranskasta Uuteen Ranskaan eli Ranskan Pohjois-Amerikassa asuttamille alueille vuodesta 1639 alkaen.

– Ensimmäinen Uuteen Ranskaan saapunut katolinen ryhmä oli ursuliinisisaret, jotka opettivat kuviointia luostareissaan. Nykyisten Quebecin ja Ontarion alueilla asuneet huronit ja irokeesit omaksuivat nämä ranskalaiset tyylit. Tyylit levisivät sittemmin länteen ja pohjoiseen ja lopulta Yukoniin, Ukjese van Kampen sanoo.

Han-kansan helmikirjontalaukku, joka ajoittuu 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun, Yukon-joen yläjuoksun kukkaistyyli. Laukussa vaalealla pohjalla pienillä helmillä kirjotut kaksi keskuskukkaa, joista molemmista haaroittuu kaksi kukkavartta, joiden kärjissä kukat. Ukjese van Kampenin kokoelma.
Han-kansan helmikirjontalaukku, joka ajoittuu 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun, Yukon-joen yläjuoksun kukkaistyyli. Ukjese van Kampenin kokoelma.

Kukkakuviointien muuttuminen tulonlähteeksi yksinkertaisti perinnettä

Yukonin alueen alkuperäiskansojen käyttämässä kuvioinnissa on tapahtunut suuria muutoksia 1900-luvun puolivälistä lähtien.

– Kanadan hallituksen kolonialistinen politiikka vaikutti alkuperäiskansojen elämäntapaan ja kulttuuriin, ja myös kukka-aiheiseen kirjontaperinteeseen. Kukkakuviointeja tehtiin usein myytäväksi tulojen saamiseksi, eikä seremoniallisiin tarkoituksiin. Kuvioinnit yksinkertaistuivat, ja myynnin helpottamiseksi luotiin vakiomalleja, Ukjese van Kampen kertoo.

Miesten tekemiä helmikukkakuviointeja, pieneläinten veistämistä tai rumpumaalausta ei myöskään pidetty taiteena vaan käsityönä.

– Ennen vuosituhannen vaihdetta tehtiin vain vähän tutkimusta Yukonin alkuperäiskansojen 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskon kukkakuviointiperinteestä, ja tuolloin näitä aiempia kukkakuviointeja ei enää tehty. Pyrinkin tutkimuksellani antamaan kokonaiskuvan näistä aikaisemmista kukkakuvioinneista, jotka Yukonin alkuperäiskansat omaksuivat 1800-luvun jälkipuoliskolla, tutkija toteaa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Dr. Ukjese van Kampenin akateeminen väitöskirja Origins of Yukon First Nations Beading Styles: Searching Floral Patterns from 1500s France to 1800s Yukon tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa Esko ja Asko -salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi) perjantaina 22. huhtikuuta 2022 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Markku Henriksson ja kustoksena professori Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteesta https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Tietoa väittelijästä

Ukjese van Kampen kuuluu pohjoistutchone (Northern Tutchone) -alkuperäiskansan susiklaaniin (Wolf Clan). Hänen isoisoäitinsä on Yukonin kuuluisa Vanhin Annie Ned ja hänen isosetänsä on Elijah Smith, joka ajoi aktiivisesti Yukonin ensimmäisten kansojen oikeuksia 1970-luvulta lähtien kansansa johtajana. Kummallekin heistä on myönnetty arvostettu kanadalainen Order of Canada -kunniamerkki. Tutkija sai Ukjese-nimensä isoisoäidiltään Annie Nediltä, joka uskoi, että hänen edesmennyt aviomiehensä Ukjese (Johnny Ned) jälleensyntyi pojan muodossa.

Ukjese van Kampen on kuvataiteen kandidaatti ja kulttuurintutkimuksen maisteri. Hän on suorittanut tohtorin tutkinnon arkeologian alalta Leidenin yliopistossa aiheenaan Yukonin ensimmäisten kansojen taiteen historia. Hän on järjestyksessään ensimmäinen pohjoistutchone-kansaan kuuluva sekä toinen Yukonin ensimmäisiin kansoihin (First Nations) kuuluvista henkilöistä, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon. Suoritettuaan taiteen tohtorin tutkinnon hänestä tulee ensimmäinen Yukonin ensimmäisiin kansoihin kuuluva henkilö, jolla on kaksi tohtorin tutkintoa.

Taiteilijana Ukjese van Kampen on pitänyt yli 100 ryhmä- ja yksityisnäyttelyä eri puolilla maailmaa. Hänen taidettaan on esillä useissa museoissa ympäri maailman, muun muassa Suomen kansallismuseossa.

Lisäksi hän on palvellut Kanadan armeijan ilmavoimien iskuryhmässä, Yhdysvaltain merijalkaväessä pioneerina ja myöhemmin Kanadan ilmavoimien reservin upseerina. Hän on järjestyksessään toinen Yukonin ensimmäisiin kansoihin kuuluva henkikö, joka on saanut kanadalaisen ansiolentäjän lupakirjan ja myöhemmin liikennelentäjän lupakirjan. Hän on työskennellyt puskalentäjänä ja lennonopettajana, ja hän perusti Yukonin ensimmäisen ilmailualan yrityksen, joka on täysin ensimmäisiin kansoihin kuuluvan henkilön omistuksessa.

Lisätietoja

Dr. Ukjese van Kampen
tutchoneart (at) yahoo.com

Julkaisun tiedot

Ukjese van Kampen: Origins of Yukon First Nations Beading Styles: Searching Floral Patterns from 1500s France to 1800s Yukon. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 324. Rovaniemi 2022. ISBN: 978-952-337-287-0. ISSN: 1796-6310

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-287-0