Uutiset 2021
 
Puolipotretti Elina Härkösestä, taustalla puita.
Kuva: Teemu Härkönen

Väitös: Kulttuurisesti moninainen paikkasidonnaisuus taiteen korkeakoulutuksessa edistää kansainvälisten opiskelijaryhmien integroitumista

1.9.2021

TaM, KM Elina Härkönen tarkastelee väitöstutkimuksessaan kulttuurisen kestävyyden periaatteiden toteutumista kansainvälisissä taiteen korkeakouluopinnoissa. Tutkimuksen mukaan paikkasidonnainen opetus, joka huomioi pedagogiikassaan kulttuurisen moninaisuuden, edistää niin alueellista kulttuurista kestävyyttä kuin opiskelijaryhmien integraatiota.

TaM, KM Elina Härkönen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten taiteen kansainvälisen koulutuksen käytäntöjä voidaan kehittää kohti kulttuurista kestävyyttä. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka kansainvälisessä kuvataiteen yliopisto-opetuksessa ja -opiskelussa toteutuvat paikkasidonnaisuus ja yhteisöllisyys. Tarkastelun kohteena ovat etenkin Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen ja soveltavan taiteen koulutusohjelmien yhteisölliset opintokokonaisuudet, joihin on osallistunut kansainvälisiä opiskelijaryhmiä ja paikallisia yhteisöjä.

Härkönen on muun muassa selvittänyt, miten kulttuurisen kestävyyden periaatteet – kuten esimerkiksi paikallisuuden, kulttuurisen moninaisuuden sekä kulttuurin elinvoimaisuuden edistäminen – voivat tukea taiteen kansainvälisen korkeakoulutuksen käytänteiden kehittämistä ja helpottaa opiskelijoiden integroitumista. Maailmanlaajuisissa tutkimuksissa on todettu useaan otteeseen, että kiihtyvällä tahdilla kansainvälistyvissä yliopistoissa ulkomaalaiset opiskelijat kokevat haasteita integroitumisessa paikalliseen kulttuuriin ja paikallisiin opiskelijaryhmiin. Samaan aikaan UNESCOn korkeakouluille asettamien tavoitteiden (nk. Agenda 2030:n) yhtenä keskeisenä lähtökohtana on edistää opetuksessa kestävää kehitystä, kulttuurista moninaisuutta ja integraatiota.

Härkösen tutkimus osoittaa, että paikkasidonnainen ja kulttuurisen moninaisuuden tunnistava taiteen korkeakoulutus edistää eri taustoista tulevien opiskelijoiden integroitumista kulttuurisesti kestävällä tavalla.

– Tutkimukseeni osallistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden mukaan autenttiset oppimisympäristöt ovat erittäin tärkeitä paikallisen kulttuurin omaksumisessa. Tarkastelemani opintokokonaisuudet ovat pitäneet sisällään opiskelijoiden vetämän työpajajakson jonkin pohjoisen yhteisön kanssa. Opinnot, jotka sisältävät aitoa yhteistyötä paikallisten kanssa, auttavat opiskelijoita tekemään kulttuurisesti kestäviä valintoja yhteisöllisiä taidetoimintoja suunnitellessaan. Ne myös laajentavat niin ulkomaisten kuin paikallistenkin kulttuurista tuntemusta ja kulttuurisensitiivisyyttä sekä ovat linjassa UNESCOn tavoitteiden kanssa, Härkönen tiivistää.

Nykytaide, kulttuuriperinnöt ja yhdessä toimiminen kulttuurisena kielenä

Tutkimuksessa tarkastelluissa yhteisöllisissä opinnoissa keskeisimmät haasteet liittyivät kommunikaatioon. Yhteisen kielen puuttuessa myös kulttuurisia nyansseja oli paikoin vaikeaa tulkita, mikä näkyi opiskelijoiden toiminnassa varovaisuutena, myös paikallisia toimijoita kohtaan. Härkösen tutkimuksen perusteella nykytaiteen toimintatavat, paikallisista kulttuuriperinnöistä ammennetut teemat ja yhdessä tekeminen toimivat kulttuurien välisenä kielenä ja voivat rakentaa yhteisöllisyyttä.

– Loppujen lopuksi puhuttu kielemme on vain yksi kommunikaation muoto. Sen puuttuessa voi taiteen ja toiminnan kielillä avautua yhteys toisenlaiseen samuuteen ja tuttuuden löytymiseen. Nykytaide kulttuurisesti moninaisissa ryhmissä tarjoaa myös uusia tapoja tarkastella tavanomaiseksi käyneitä toimintojamme. Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa toimiessani olen itsekin paikallisena havahtunut katsomaan lappilaista kulttuuriani uusista näkökulmista, Härkönen toteaa.

Härkönen on toteuttanut tutkimuksensa rinnalla myös taiteellisen osion, jossa hän on tarkastellut tutkimuksen opintomoduuleissa käynnistyneitä keskusteluja perinteisen käsityön, kasvivärjäyksen ja nykytaiteen rajapinnoilla. Taiteellisen osion teokset koskettavat eri tavoin pohjoisen moninaisia kulttuuriperintöjä ja käsillä tekemisen pohdintoja, ja niissä on päämateriaalina villalanka. Tämä liittyy Härkösen torniolaaksolaiseen kulttuuritaustaan ja hänen saamaansa ylisukupolviseen neulomisen ja käsillä tekemisen perintöön.

Elina_Härkönen_Älä-mene-vielä_2020_web.jpg
Kuva: Teos Älä mene vielä (2020) käsittelee maiseman menettämistä. Lähtökohtana on Härkösen lapsuuden metsämaisema, johon liittyy tärkeän ihmisen menettäminen ja sen myötä myös maisemaan liittyvän menneen tiedon katoaminen. Teoksessa käytetyt villalangat Härkönen on värjännyt Keski-Lapin alueelta kerätyillä niittykasveilla, sienillä ja viljelyskasveilla. Kuva: Elina Härkönen.

– Olen tehnyt teoksia yksin ja yhdessä. Yhdessä tekemisen kautta olen päässyt keskustelemaan opiskelijoiden, kollegoitteni ja paikallisten yhteisöjen kanssa perinteiden ylläpitämisestä, joksi kulttuurinen kestävyys usein yksipuolisesti ymmärretään. Keskusteluissa ja teosprosesseissa on tullut selkeästi esille se, että tärkeimpänä pidetään kuitenkin nykyhetkessä elämistä sekä tarvittaessa muutoksen hyväksymistä. Kulttuurisia toimintojakin pitää tarkastella kriittisesti suhteessa maapallomme ekologiseen kestokykyyn. Kulttuuriperintö on myös tässä hetkessä elämistä ja toimiemme eettistä tarkastelua suhteessa tulevaisuuden sukupolviin, Härkönen toteaa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

TaM, Km Elina Härkösen akateeminen väitöskirja Seeking culturally sustainable art education in higher education. A Northern perspective tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 10.9.2021 klo 12 alkaen Esko ja Asko -salissa (Lapin yliopiston F-siipi, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).
Vastaväittäjänä toimii TaT Tiina Pusa Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Timo Jokela Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2

Väittelijän yhteystiedot

Elina Härkönen
elina.harkonen (at) ulapland.fi
p. 040 484 4394

Tietoa väittelijästä

Elina Härkönen on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2005 interkulttuurisesta opettajakoulutuksesta. Taiteen maisteriksi hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 2013, pääaineenaan kuvataidekasvatus. Hän toimii yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa. Aiemmin hän on työskennellyt kuvataiteen ja luokanopettajana peruskoulun ala- ja yläluokilla sekä useissa kansainvälisissä hankkeissa Lapin yliopistossa.

Tietoa julkaisusta

Elina Härkönen: Seeking culturally sustainable art education in higher education. A Northern perspective. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 314. ISBN 978-952-337-268-9, ISSN 1796-6310, Lapin yliopisto, Rovaniemi, 2021.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-268-9