Väitökset 2013

Väitös: Kuluttajat tarvitsevat vastuullisen asuntoluottopäätöksen tekemiseen enemmän puolueetonta tietoa ja neuvontaa

15.1.2013

Asuntoluotto on kotitalouksien suurin ja pitkäkestoisin velkasopimus, johon sisältyy aina riskejä. Sopimusasetelmassa on mukana velallisen ja velkojan lisäksi muita tahoja, kuten vakuuden antajia ja vakuutusten myöntäjiä. Liian suurista asuntoluotosta ja tiedon puutteesta johtuvat riskit kohdistuvat ennen kaikkea yksittäisiin kotitalouksiin.

Marja-Leena Niemen väitöstutkimus osoittaa, että asuntoluoton sopimusosapuolten kesken vallitsee tiedollinen ja taidollinen epäsymmetria: vahvempana osapuolena on luotonantaja. Tavoitteelliseen sopimustoimintaan kuitenkin liittyy olettama, jonka mukaan sopimuksen osapuolet tietävät oikeusasemaansa liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien sisällön ja sopimuksen muutosten vaikutukset niihin.

Asuntoluottosopimus vakiomuotoisena sopimuksena on varsin laaja ja monitahoinen sopimuskokonaisuus, joka sopimus- ja panttausehtoineen käsittää yli 30 sivua tietoa ja sopimusehtoja. Teksti on osin siinä muodossa, että sen ymmärtäminen on vaikeaa, vaikka ns. sopimuslukutaitoakin olisi. Muun muassa kuluttajansuojalainsäännösten tiedonantovelvollisuudet ovat kasvattaneet tekstimäärää niin paljon, että sopimuksen sisällön selvittäminen ja sopimuksen vastuiden ymmärtäminen on luotonsaajalle vaikeaa.

Jotta kuluttajan asemassa oleva luotonhakija voi tehdä vastuullisen luottopäätöksen, tulee hänen tietää riittävästi sopimukseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

– Sopimustekstin ymmärtäminen ja muutoinkin asuntoluottosopimuksen velvoitteiden sisäistäminen edellyttäisi, että pankeista riippumatonta, ulkopuolista neuvontaa olisi saatavilla nykyistä enemmän. Erityistä huomiota tulee kiinnittää etenkin ensikertaa asuntoluottoja ottaviin nuoriin, Niemi toteaa.

Velvoiteoikeuden alaan kuuluvassa tutkimuksessa on koostettu ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa yhteen koko asuntoluottosopimuksen elinkaaren juridiikkaa aina markkinoinnista luoton perintään asti. Tutkimuksessa nostetaan esille sellaisia asuntoluottoon liittyviä riskejä, joihin voidaan varautua ja vaikuttaa.

– Myös rahoitusmarkkinoiden tarkastelu on ollut välttämätöntä, jotta asuntoluottoon vaikuttaville luottoilmiöille ja ongelmille on saatu riittävä yhteiskunnallinen viitekehys ja reaalitalouden tausta, Niemi kertoo.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Oikeustieteen maisteri Marja-Leena Niemen väitöskirja Asuntoluotto, osapuolten oikeusasema ja sopimuksen riskit tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.1.2013 klo 12.00 alkaen Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on professori Vesa Annola Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Juha Karhu Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Tietoja väittelijästä:
Marja-Leena Niemi (s. 1950 Rovaniemellä) on valmistunut merkonomiksi Rovaniemen kauppaoppilaitoksesta 1971. Oikeustieteen maisterin tutkinnon hän suoritti Lapin yliopistossa 2001. Niemi on kokenut pankkiammattilainen ja työskennellyt useita vuosia henkilöasiakkaiden luototuksesta vastaavana johtajana. Pankkityön jätettyään Niemi on työskennellyt Lapin yliopistossa assistenttina ja tutkijana vuodesta 2009 lähtien.

Lisätietoja:
Marja-Leena Niemi, puh. 0400 125 542, marja-leena.niemi(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai puh. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Marja-Leena Niemi: Asuntoluotto, osapuolten oikeusasema ja sopimuksen riskit. Lakimiesliiton Kustannus. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2013. ISBN 978-952-246-221-3

Julkaisun myynti:
Lakimiesliiton kustannus, Kalevankatu 12, 00100 Helsinki, puh. 09 2286 0360
kustannus(at)helsinki.chamber.fi


LaY/viestintä/JW