FK Asko Merilän mukaan kuntien tuloksellisuuden parantamisessa tulee jatkossa painottaa yhä enemmän inhimillisten voimavarojen hyödyntämistä. Liiallinen keskittyminen talouteen estää tehokkaan tuloksellisuuden parantamisen henkilöstön voimavaroin.
Filosofian kandidaatti Asko Merilän tutkimuksen perusteella kunnat tarvitsevat muutostarpeen, -alttiuden ja -valmiuden lisäksi muutoskykyä saadakseen aikaan todellisen muutoksen. Työntekijöillä on erityisen suuri merkitys kunnan tuloksellisuuden ja työprosessien laadun uudistamisessa. Muutoskykyyn tarvitaan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja kaikkia työntekijöitä, joilla kullakin on oma roolinsa kuntaa koskevissa muutoksissa.
– Luottamukseen, motivaatioon ja innovatiivisuuteen sekä henkilökohtaiseen kokemukseen perustuva muutoskyky tuo tuloksellisuutta ja ajan mukana pysymistä, Merilä toteaa.
Kunnan tuloksellisuus muodostuu neljästä osa-alueesta. Tutkimuksen perusteella suurin vaikutus on ihmisten osaamista hyödyntävällä eli henkilöstön tuottamalla tuloksellisuudella ja aikaansaamiskyvyllä. Siihen vaikuttaa prosessien sujuvuus eli toimintojen tuloksellisuus, joka on sidoksissa organisaation osaamiseen ja sisäiseen vuorovaikutukseen.
– Kun on osaava, aikaansa seuraava ja vuorovaikutteinen johto ja henkilöstö, jotka saavat kehittää koko ajan organisaatiotaan, niin seurauksena ovat ajanmukaisesti uusinta tietoa soveltavat toimintaprosessit. Luottamushenkilöstön on annettava päätöksillään tuollaiseen mahdollisuus.
Kolmas tuloksellisuuden osa-alue on asiakastuloksellisuus. Merilän mukaan on selvää, että organisaatio pyrkii tasapäistämään ja standardoimaan palvelujaan. Tämä ei kuitenkaan yleensä sovi asiakkaalle, jolle kelpaa vain juuri itselleen sopivin ja tehokkain palvelu tai tuote. Asiakasta onkin kuunneltava tarkasti tuloksellisuuden hyväksi.
Neljäs eli talouden osa-alue on tuloksellisuuden muoto, joka ennemmin tai myöhemmin ottaa oman asemansa varmasti mutta joka tuloksellisuuskeskustelussa painottuu kuitenkin aivan liikaa ja estää näin todellisen tuloksellisuuden parantamisen henkilöstön voimavaroin.
– Kuntien tuloksellisuuden parantamisessa tulee jatkossa painottaa yhä enemmän inhimillisten voimavarojen hyödyntämistä. On päästävä pois talouden luvuilla pelottelemisesta tiedostaen, että talous on vain yksi osa tuloksellisuuden parantamista.
Merilän mukaan todellinen muutoskyky rakentuu tukemalla työntekijöiden luottamusta, motivaatiota, innovatiivisuutta ja kunkin henkilökohtaista tekemistä organisaation osana.
– Näin henkilöstön ja johdon korkea hallinnon osaaminen pääsee oikeuksiinsa, ja tulokseksi saadaan sujuvat kuntaprosessit ja jatkuva kehittyminen ajan mukana. Muutosvastarinta voi olla luottamuksen puutetta, kunnes huomataan ajan mukana kehittymisen edut.
Tutkimuksen kohteena olleessa Utajärven kunnassa työntekijät on valtautettu kehitykseen laatujärjestelmää ja sen tiimiorganisaatiota hyväksikäyttäen. Alun perin työntekijät määrittelivät omat työprosessinsa kehittämisen perustaksi. Tämän jälkeen he ovat uudistaneet työprosessejaan ja organisaatiotaan, koska laatujärjestelmä edellyttää jatkuvaa parantamista ja antaa siihen myös oikeuden. Muutoskyvyn elementeistä vain henkilökohtainen kohtaaminen jäi Utajärvellä toteutumatta työntekijöiden enemmistöllä.
Tutkimusaineisto kerättiin noin viisi vuotta laatujärjestelmätyön valmistumisen jälkeen. Luottamushenkilöillä, viranhaltijajohdolla ja henkilöstöllä oli mahdollisuus vastata kyselyyn sähköistä ZEF-ryhmäpalautejärjestelmää hyväksi käyttäen. Tutkimuksessa käytettiin kunnallisen tuloksellisuuden arviointimenetelmää tulosten aikaansaamiseksi.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian kandidaatti Asko Merilän väitös Muutoskyky ja laatuperustaisen kunnan tuloksellisuus – Tapaus Utajärvi tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 10.10.2008 klo 12.00 luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Timo Aarrevaara Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Asko Merilä on syntynyt 24.8.1956 Utajärvellä. Hän on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 1976 Muhoksen lukiosta ja filosofian kandidaatiksi vuonna 1986 Oulun yliopistosta.
Merilä on työskennellyt Puolangan kunnan talous- ja suunnittelusihteerinä 1989–90 ja Utajärven kunnan kehitysjohtajana vuodesta 1990 lähtien. Hän on toiminut Utajärven yrityspuisto Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2007 lähtien.
Lisätietoja:
Asko Merilä
Puhelin 0500 298 042 tai 08 5510 101
Sähköposti asko.merila (at) utajarvi.fi
Tiedote: Marjo Laukkanen/LaY/Viestintä