• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2010
 

Väitös: Kuvataidetuntia hallitsevat koululaisten modernistinen taidekäsitys ja kouluyhteisön hiljainen tieto

16.6.2010

Taiteen maisteri Anniina Koivurovan väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen peruskoulun kuvataideopetusta oppilaan näkökulmasta. Tutkimus valottaa kuvataideopetukseen liittyvää valtaa, vastuuta, rajoituksia ja mahdollisuuksia.

Tutkimuksessa tarkastellaan seitsemäsluokkalaisten oppilaiden tarinoiden ja kuvien kautta sitä, mitkä ja miten eri tekijät vaikuttavat oppilaiden kuvataidetunneilla tuottamiin kuviin ja toimintaan. Kuvataidetuntia tarkastellaan vuorovaikutustilanteena ja kerrontatapahtumana, jossa kuvat toimivat erilaisten roolinottojen ja neuvottelun välineinä.

– Kuvien tekemiseen liittyy oppilailla monenlaisia tunteita, kuten nautintoa omasta osaamisesta sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tunteita. Kuvilla luodaan, testataan ja vahvistetaan luokan sisäistä sosiaalista järjestystä, Koivurova sanoo.

– Keskinäisen kateuden ja kiusaamisen teemaa on yllättävän paljon. Se kertoo oppilaiden välisen vertailun ja kilpailun hallitsevuudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta sekä epäonnistumisen, naurunalaiseksi ja ulkopuolelle joutumisen pelosta. Opettajan tai luokkatoverin empatian puute ja sen tarve korostuu. Omista tunteista selvitään myös huumorin ja naurun keinoin, Koivurova jatkaa.

Analysoimalla oppilaiden tuottamia kuvia ja tarinoita tutkija paljastaa, että oppilaiden oppimis- ja taidekäsitykset ovat ristiriidassa koulun kuvataideopetuksen tavoitteiden kanssa. Oppilaat eivät liiemmin tunnista kuvataideopetuksen tavoitteita eivätkä ymmärrä, miksi kuvataidetunnilla suoritetaan jotain tiettyä tehtävää. Tarinoissa korostuukin piirustustaidon vertailu, numeroarviointi, pintapuolinen oppiminen sekä suorittamisen pakko.

Seitsemäsluokkalaisten tarinoissa ja kuvissa korostuvat monet aikuisen vallan muodot, kuten rangaistukset, palkinnot ja sosiaalisen järjestyksen säilymisen vaateet. Myös kuville asetetaan tiukat moraaliset ja normatiiviset rajat. Toisaalta koulun säännöt ja rutiinit näyttäytyvät turvallisena kehikkona, joka mahdollistaa esteettisen ja eettisen pohdinnan.

Oppilaiden tarinoita hallitsevat modernistinen taidekäsitys ja romanttis-individualistinen taiteilijakäsitys. Näihin liittyvä voimakas normittavuus muodostuu koululaisille ongelmalliseksi kuvien tuottamisen ehdoksi.

– Oppilaiden ihanteena on piirtää oikealla tavalla ja yksilöllisesti. Suhtautuminen mallista piirtämiseen on ristiriitainen. Vaikka tarinoissa toisten oppilaiden kuvia kopioidaan, tätä ei hyväksytä eikä arvosteta, koska jäljentämistä ei ymmärretä oppimisprosessina, Koivurova sanoo.

– Kuvansa kautta oppilas voi erottautua joukosta. Samalla oppilaat kokevat sosiaalisen yhdenmukaisuuden paineita. Oppilaat purkavatkin kokemiaan sääntöjä ja rajoituksia, osaamispaineita ja arvioiduksi tulemista kuvien avulla. He testaavat rajoja, uhmaavat ja vitsailevat kuvan kielellä. Tämä tuo osaltaan esiin institutionaalisen, oppimiseen tarkoitetun koululaitoksen ja oppilaan emotionaalisen tuen tarpeen välisen ristiriidan.

Tutkimus osoittaa, että koululaisten kokemusmaailma toisaalta suhteutuu omassa oppimisympäristössä vallitseviin, suoraan ja epäsuorasti ilmaistuihin taide- ja ihmiskäsityksiin ja toisaalta asettuu osaksi globalisoituvaa visuaalista kulttuuria.

Koivurovan tutkimusaineiston valossa oppilaat näyttävät pääsääntöisesti viihtyvän kuvataidetunneilla. Kuvataideopettaja näyttäytyy asiantuntevana auktoriteettina, joka on jämäkkä, reilu ja rento. Kun tunnelma on miellyttävä, kiireetön ja yhteisistä säännöistä pidetään kiinni, oppilas kokee kuvalliset prosessinsa merkitykselliseksi. Kuvataidetunnin mielekkäässä sosiaalisessa oppimisen tilassa hän voi keskittyä henkilökohtaiseen, luovaan kuvalliseen oppimiseen ja nauttia sosiaalisista kohtaamisista.

Tutkimus suuntaa opettajien katseen kuvataidetunnin sosiaalisen tilan haasteisiin ja kouluyhteisön hiljaiseen tietoon. Se antaa ajattelemisen aihetta kaikille nuorten parissa työskenteleville mutta puhuttelee erityisesti visuaalisen alan opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita. Tutkimus on voimakas puolustuspuheenvuoro kuvataiteen opetuksen merkityksen puolesta, samalla kun opetusministeriölle jätetyssä peruskoulun uudessa tuntijakoesityksessä kaavaillaan seitsemäsluokkalaisten pakollisen kuvataiteen opetuksen vähentämistä yhteen viikkotuntiin.

– Tämä on huolestuttavaa. Taideopetuksen laatua ja nuorten kulttuurista osaamista ei missään tapauksessa tule heikentää, varsinkaan, kun visuaalisessa maailmassamme kuvanlukutaitojen ja mediataitojen merkitys kasvaa koko ajan, Koivurova toteaa.

Tutkimus perustuu 111 seitsemäsluokkalaisen koululaisen tarinoihin ja kuviin, jotka on kerätty oppilaiden kuvataidetuntien aikana eläytymismenetelmää soveltaen.

Kuvataidekasvatusta ja oppilaiden kuvataidetuntitoimintaa hahmotetaan psykologisen, sosiaalipsykologisen, taiteen- ja kuvantutkimuksen sekä narratiivisen tutkimuksen avulla. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Taiteen maisteri Anniina Koivurovan väitöstutkimus Kuvien rajat. Toivotut ja torjutut kuvat kuvataidetunnin sosiaalisessa tilassa tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa lauantaina 19.6.2010 klo 12.00, Esko ja Asko -sali (F1011), F-siipi, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii taiteen tohtori Sinikka Rusanen ja kustoksena professori Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Anniina Koivurova (o.s. Toivanen) on syntynyt Joutsenossa 1970. Taiteen maisteriksi hän valmistui Lapin yliopistossa vuonna 1996.

Työuransa aikana Koivurova on toiminut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa kuvataidekasvatuksen assistenttina ja kuvaamataidon lehtorin viransijaisena. Kasvatustieteiden tiedekunnassa hän on toiminut kuvaamataidon didaktiikan lehtorin ja kuvaamataidon lehtorin viransijaisena. Työssään hän on kehittänyt taidekasvatuksen koulutusohjelman kansainvälisiä suhteita, opettanut tutkimuskursseja, taideaineita ja kuvataidekasvatuksen pedagogisia opintoja sekä ohjannut alakoulun ja yläkoulun kuvataide-oppiaineeseen kohdistuvia opiskelijoiden opetusharjoitteluja sekä organisoinut ympäristötaidekasvatukseen ja museopedagogiikkaan liittyviä projekteja.

Tällä hetkellä Koivurova hoitaa taide- ja kulttuuriopintojen lehtorin viransijaisuutta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Tässä tehtävässä hän opettaa muotoilun, arkkitehtuurin ja taideteollisuuden historiaa sekä taidehistoriaa.

Lisätietoja:
Anniina Koivurova, p. 040 484 4385, anniina.koivurova(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Anniina Koivurova: Kuvien rajat. Toivotut ja torjutut kuvat kuvataidetunnin sosiaalisessa tilassa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 184. ISBN 978-952-484-376-8. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK