Terttu Haantie tarkastelee väitöstutkimuksessaan Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin alueilla sijaitsevien 33 kyläkoulun lakkautuksia vuosina 1983–2005. Tutkimuksessa hahmotetaan kyläkoulujen merkitystä sekä ihmisten tuntemuksia koulujen toiminnan päättyessä. Haantie selvittää myös sitä, millä perusteilla koulut eri tapauksissa lakkautettiin, miten toiminnan lopettaminen käytännössä toteutettiin sekä mitä vaikutuksia lakkautuksilla on ollut.

Haantien tutkimuksen mukaan kyläkouluja pidettiin sekä turvallisina lähikouluina lapsille että kyläyhteisöä yhdistävinä toiminnan keskuksina. Saamelaisalueen kunnissa kyläkoulujen koettiin edesauttavan saamen kielen säilymistä. Kun koulut lakkautettiin, kyläläisten tuntemukset vaihtelivat vihasta ja surusta luovuttamiseen sekä lopulta sopeutumiseen.

Kyläkoulujen lakkauttamisilla oli myös monia käytännöllisiä vaikutuksia. Lakkautusten myötä lasten koulumatkat pidentyivät, jolloin aikaa jäi vähemmän sekä harrastuksiin että lepoon. Kun koulurakennuksia ei voinut entiseen tapaan käyttää, vaikeutui myös kyläläisten kokoontuminen yhteisiin harrastuksiin tai kokouksiin. Esimerkiksi kansalaisopiston toiminta väheni monessa kylässä merkittävästi.

– Myös lakkautuksista saatavat säästöt olivat näennäisiä ja kuntien budjetointia oli vaikea ymmärtää, sanoo Haantie.

Väitöstutkimuksessa visioidaan myös kylien tilaa 5–10 vuoden kuluttua. Haastateltavien arvioissa kylien elämä jatkaa hiljenemistään, sillä lapsiperheet eivät valitse asuinpaikakseen kylää, jossa ei ole koulua. Toiveikkaat näkymät löytyvät enimmäkseen matkailusta, joka mahdollistaa myös työpaikkojen lisääntymisen.

– Lapin harvaanasuttujen seutujen pelastuksena voisi olla monitoimitalo, jossa koulutoiminnan ohella yhdistyisivät myös etäopetus, lasten päivähoito, vanhustyö, leirikoulutoiminta, kansalaisopiston tarjoamat kurssit ja kyläläisten kokoontumiset, Haantie ehdottaa.

Haantien tutkimuskunnat ovat Pohjois-Lapissa Sodankylä, Inari ja Utsjoki sekä Tunturi-Lapin alueella Kittilä, Muonio ja Enontekiö. Pääosa aineistosta on koottu haastattelemalla tutkimuskuntien sivistysjohtajia, koulujen johtajia, opettajia ja lasten vanhempia.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Terttu Haantien väitöskirja Kun ukset kiinni pantihin. Tutkimus 33 lakkautetusta koulusta Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueella vuosina 1983–2005 tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013 kello 12 alkaen. Vastaväittelijänä toimii dosentti Raine Valli Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta ja kustoksena professori Raimo Rajala Lapin yliopistosta. Tilaisuus järjestetään Castrén-salissa (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tervetuloa!


Taustatietoja väittelijästä:
Terttu Haantie on syntynyt vuonna 1952 Tervolassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tervolan lukiosta vuonna 1973. Kasvatustieteen maisteriksi Haantie valmistui vuonna 2007 Lapin yliopistosta ja kasvatustieteiden lisensiaatti hänestä tuli vuonna 2010. Haantie on työskennellyt opetustehtävissä peruskoulussa ja lukiossa yli 20 vuotta enimmäkseen Inarin kunnassa. Itä- ja Pohjois-Lapin etäoppimisympäristön kehittämishankkeen koulutuskoordinaattorina hän toimi vuosina 2004–2007.


Lisätietoja:

Terttu Haantie, terttu.haantie (at) pp.inet.fi, p. 044 500 1218
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Terttu Haantie: Kun ukset kiinni pantihin. Tutkimus 33 lakkautetusta koulusta Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueella vuosina 1983–2005. Acta Universitatis Lapponiensis 230. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-543-4. ISSN 0788-7604.


LaY/Viestintä/TN