• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Moodle
Väitökset 2008
 

Väitös: Lapin unohdettu kansalliskirjailija Arvi Järventaus oli mainettaan sovittelevampi

3.12.2008

FM Outi Oinas yllättyi tutkiessaan isoisänsä, kirjailija ja pappi Arvi Järventauksen elämää.

Äärimmäisyyksistään tunnettu legenda osoittautui ihmiseksi, joka halusi häivyttää rajoja. Oinaan väitöspäivänä tulee kuluneeksi tasan 125 vuotta Arvi Järventauksen syntymästä.

Nykyisin monilta osin unohdettu Arvi Järventaus (1883–1939) on ansioitunut kirjailija, joka julkaisi 27 teosta ja sai 6 valtionpalkintoa. Hänen kirjaansa Risti- ja noitarumpu (1916) on pidetty pohjoisen kansalliseepoksen tapaisena historiallisena kertomuksena. Järventauksen arvostuksesta kertoo osaltaan se, että Ilmari Kianto kutsui häntä Pohjoisen Aleksis Kiveksi ja Eino Leino ylisti hänen herkkiä Lapin luonnon kuvauksiaan.

Outi Oinaan väitöstutkimus kattaa tuntemattomimman osan Järventauksen elämää, hänen 40 ensimmäistä elinvuottaan. Elämäkerrallinen tutkimus analysoi Järventauksen maailmankatsomuksen muutoksia kehityspsykologian näkökulmasta. Tutkimuksessa käydään vuoropuhelua Järventauksen kirjallisen tuotannon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistolähteiden kanssa.

Järventaus oli Oinaan mukaan ensimmäinen Lapissa asuva kirjailija, joka kirjoitti suomenkielistä kertomakirjallisuutta Tunturilapista eli Saamenmaasta.

– Hänen suurena saavutuksenaan voi pitää sitä, että suomalaiset heräsivät huomaamaan Lapin 1910-luvulta alkaen.

Oinaan mukaan Järventaus uskoi ennen kaikkea ihmisyyden ajattomuuteen ja pyrki häivyttämään rajoja sekä purkamaan vastakkainasettelua ihmisten ja kulttuurien välillä. Erityisen paljon maailmankatsomukseen ja tuotantoon vaikutti työläistaustaisen nuoren miehen osallistuminen sisällissotaan vapaaehtoisena pappina valkoisten puolella. Hänen elämänsä kautta Suomen tapahtumat ennen ja jälkeen itsenäistymisen löytävät uutta valaistusta pohjoisesta näkökulmasta.

– Järventauksen elämää leimasi kansallisaatteen jatkuva voimistuminen ja lopulta ajautuminen punakaarteja vastaan. Hän halusi irrottautua Venäjän keisarin vallasta, mutta ei ymmärtänyt työläisten tukeutumista bolshevismiin. Hän koki sisällissodan vapaussotana mutta myös sisällissotana, mikä oli hänelle suuri järkytys. Tätä traumaa hän käsitteli myöhemmin monissa teoksissaan ja runoissaan.

Tutkimus rakentuu elämänjaksoihin, joista merkittävimmäksi muodostui Oinaan mukaan orastavan aikuisuuden aika. Järventaus valmistui 25-vuotiaana papiksi Helsingissä Aleksanterin yliopistossa ja suuntasi työhön tuntemattomaan Pohjoiseen.

Lapissa viettämiensä vuosien aikana Järventaus ennätti toimia pappina Tervolassa, Ylitorniolla, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Hän kirjoitti: ”Lappi on kuin lootuksen kukka, johon katsonut ei enää osaa kotiin.”

– Hänestä tuli täällä hyvin epäsovinnainen, mikä herätti pahennusta. Hänen ulkoinen olemuksensa, puheensa ja saarnansa eivät vastanneet sitä, mitä kirkkoherralta odotettiin.

Järventaus kirjoitti lappilaisten olevan täynnä ideoita ja potevan ylhäältä tulleen ymmärryksen puutetta. Oinaan mukaan Järventauksen tuotantoa ja elämää kuvaa pyrkimys pohdintoihin. Lapissa hän käsitteli saamelais-, virkamies- ja lestadiolaiskulttuurien kohtaamista ja pyrki rakentamaan vuoropuhelua näiden välille.

– Ihmisen elämän ilot, surut ja tunteet ovat hänen mielestään riippumattomia ajasta. Hän kirjoitti viimeiseksi jääneessä kirjassaan, että ”Toisensa ymmärtäminen on jumalallista”. Kirja julkaistiin puoli vuotta ennen toista maailmansotaa.

Järventauksen kuvaama Lappi on Oinaan mukaan mahdottoman kaunis. Siellä kesäyön aurinko on sulaa rautaa ja talvi kuin enkelin kosketus. Järventauksen luontokuvaukset ovat jääneet kirjallisuuden historiaan, mutta Oinas pitää isoisäänsä ennen kaikkea ihmisten kuvaajana.

– Hänen Lappinsa on täynnä ihmismielen ja luonnon vertauksia. Hänelle ihminen on yhtä luonnon kanssa, ja ihmisen hyvä ja paha symboloituvat luonnon eri tapahtumien kautta.

Tietoja väitöstilaisuudesta
Filosofian maisteri Outi Oinaan väitös Kauniit asiat ja ihmisten ilot eivät voi olla Jumalalle vieraita. Kirjailija, pappi Arvi Järventaus ja Lappi tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa keskiviikkona 17.12.2008 klo 12.00 Fellman-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä
Kemijärveläinen Outi Oinas on syntynyt Helsingissä vuonna 1939. Hän on naimisissa Lapin maaherrana vuosina 1974–1994 toimineen Asko Oinaan kanssa ja seurannut Lapin kehittymistä aitiopaikalta vuosien ajan.

Outi Oinas on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 1965 Helsingin yliopistosta. Hän on toiminut englanninkielen lehtorina Vantaalla ja Espoossa vuoteen 1974 asti. Oinas toimi vuodesta 1981 lähtien aineenopettajana ja opetusharjoittelun ohjaajana Lapin yliopiston harjoittelukoulussa, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 1996.

Lisätiedot
Outi Oinas
Puhelin: 040 724 8029
Sähköposti: a.a.oinas@pp.inet.fi

LaY/Viestintä/Marjo Laukkanen

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK