Viimeisinä elinvuosinaan Laestadius kirjoitti laajan sovituksen ongelmaan kiteytyvän filosofis-psykologisen teoksen – Dårhushjonet: En Blick I Nådens Ordning (suom. Hulluinhuonelainen: Silmäys armon järjestykseen) – pohjoisen pietistisen uskonnollisuuden ja ihmisyyden puolustukseksi. Dårhushjonet on käännetty vuoden 2015 lopulla myös englanniksi (The Lunatic) ja tavoittaa näin myös laajemman kansainvälisen tutkijayhteisön. YTM Kosti Joensuu paneutuu juuri tähän Laestadiuksen teologiseen ja filosofiseen pääteokseen väitöskirjassaan The Physical, Moral and Spiritual: A Study on Vitalist Psychology and the Philosophy of Religion of Lars Levi Laestadius.

— Perehdyin Laestadiuksen ihmisen olemusta ja uskoa käsittelevään kirjoitukseen. Olen tutkinut Laestadiuksen teologian, psykologian ja uskonnonfilosofian luonnetta ja sisältöjä kokonaisuudessaan filosofisesta perspektiivistä, Joensuu kertoo.

Länsimaisen rationalismin ja metafysiikan kritiikkiä

Väitöstutkimus paikantaa Laestadiuksen ajattelua historiallisesti ja aatehistoriallisesti, sekä tarjoaa keskeisimpien teoreettisten muotoilujen analyyseja ja tulkintoja. Tutkimus tarjoaa monipuolisen esityksen Laestadiuksen teoreettisesta ajattelusta sisältäen tulkinnat Laestadiuksen tavasta puolustaa luterilaista pietismiä, jäsentää ihmisen psykologista olemusta, ja muotoilla filosofis-psykologisia näkemyksiä uskosta ja uskonnosta. Joensuu analysoi myös Laestadiuksen länsimaiseen metafyysiseen rationalismiin kohdistamaa kritiikkiä sekä metafysiikan peruskäsitteiden vitalistisia uudelleenmäärittelyjä.

— Vaikka Laestadiuksen kirjoitukset ovat moniäänisiä ja monikerroksisia hän oli yllättävän koherentti ja tarkka teoreettinen ajattelija myös antropologiaa, psykologiaa ja filosofiaa koskevassa ajattelussaan, Joensuu kertoo.

Joensuu tulkitsee Laestadiuksen esittämiä psykologian ja filosofian klassisten ongelmien ratkaisuyrityksiä. Näitä ovat erityisesti mielen ja ruumiin suhteen ongelma ja siihen liittyvät kysymykset ruumiillisuuden merkityksestä ihmisen tietoisuuden, toiminnan, uskon ja maailmassa olemisen kannalta. Ruumiillisuuden painotus Laestadiuksen ajattelussa on olennaisesti seurausta hänen kiinnittymisestään valistusajan vitalistisen fysiologian ja filosofian teoriaperinteeseen. Laestadiuksen filosofiset ja psykologiset näkemykset seuraavat monin paikoin erityisesti Xavier Bichatin vitalistista ajattelua.

— Laestadius hahmottelee filosofisesti ja psykologisesti kiinnostavaa käsitystä psykosomatiikasta ja alitajunnasta. Tietoisuus samoin kuin koko sielu on Laestadiuksen teoriassa ruumiillinen ilmiö ja erottamattomassa yhteydessä orgaanisiin toimintoihin kuten intohimoihin ja tunteisiin, Joensuu kertoo.

Merkittävä vaikuttaja

Kosti Joensuun väitöskirja on ennen kaikkea selvitys yhden pohjoiskalotin vaikuttavimman hengellisen johtajan ja tiedemiehen teoreettisesta ajattelusta ja se tukee monitieteistä akateemista tutkimusta.

—Esimerkiksi pohjoisen kulttuurin, aatehistorian sekä lestadiolaisuuden ja saamentutkimuksen kannalta voi joissakin tapauksissa olla hyödyksi tuntea Laestadiuksen teoreettista ajattelua, Joensuu toteaa.

Soveltavaa merkitystä tutkimuksella on saamentutkimuksen suhteen sillä Laestadiuksen vitalistinen ja pietistinen ajattelu voidaan tulkita osin yhteensopivaksi 1800-luvun saamelaisten elämänkatsomuksen kanssa.

—Toivon että tutkimuksessa avattu laaja kysymys länsimaisen metafysiikan kritiikistä synnyttäisi jatkotutkimusta. Usko ja hengellisyys ovat merkittävä osa useiden ihmisen elämää ja niihin liittyvän uskonnollisen diskurssin avulla käsitellään ihmisen kokemuksellista merkitystodellisuuta, Joensuu toteaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta

YTM Kosti Joensuun väitös The Physical, Moral and Spiritual: A Study on Vitalist Psychology and the Philosophy of Religion of Lars Levi Laestadius tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 9.12.2016 klo 12.00 alkaen (Luentosali 10). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii filosofian professori emeritus Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Tietoja väittelijästä

Kosti Joensuu on syntynyt 30.4.1979 Alajärvellä ja valmistui ylioppilaaksi Alajärven lukiosta vuonna 1999. Hän on opiskellut filosofiaa, psykologiaa, kasvatustieteitä ja sosiologiaa Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Joensuu valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 pääaineenaan filosofia. Vuonna 2004 hän aloitti filosofian jatko-opinnot perehtyen fenomenologiaan ja Martin Heideggerin ajatteluun sekä toimien samalla filosofian tuntiopettajana Jyväskylän yliopistossa. Vuodesta 2011 alkaen Joensuu on toiminut tutkijana ja tuntiopettajana Lapin yliopistossa.

Lisätietoja
Kosti Joensuu
kjoensuu (at) ulapland.fi


Julkaisutiedot

Kosti Joensuu: The Physical, Moral and Spiritual: A Study on Vitalist Psychology and the Philosophy of Religion of Lars Levi Laestadius. Acta Universitatis Lapponiensis 337. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2016. ISBN 978-952-484-932-6. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis. 205. ISBN 978-952-484-932-6. ISSN 0788-7604.



LaY/Viestintä/J-EK