FM Seija Jämingin väitöstutkimuksen mukaan verkko tarjoaa riittävän opiskeluympäristön useita vuosia kestävälle ja tutkintoon tähtäävälle etäopiskelulle. Onnistuminen edellyttää kaikilta osapuolilta sitoutumista toimintaan ja luottamusta toisiinsa.
Seija Jäminki tarkastelee väitöskirjassaan verkossa suoritettua ammattikorkeakoulututkintoa, jota hän on itse ollut mukana kehittämässä ja tuutoroimassa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Kyseessä on ensimmäinen verkkotutkintoon keskittyvä suomalainen väitöstutkimus.
Jäminki seurasi liiketalouden julkishallinnon verkkotutkintoon osallistuvien opiskelijoiden ja opettajien toimintaa vuosina 2004–2007. Tutkintoon kuuluva opiskelu tapahtui verkko-oppimisympäristöissä lukuun ottamatta kerran vuodessa pidettyä kontaktiseminaaria. Koulutukseen osallistuneista 50 opiskelijasta valtaosa suoritti tutkinnon tavoiteajassa.
– Verkkotutkintoa suorittavalta opiskelijalta edellytetään itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta. Motivaation täytyy olla korkealla, jotta verkko-opiskeluun jaksaa sitoutua lähes neljäksi vuodeksi, Jäminki toteaa.
Verkkoympäristöissä haetaan ja käsitellään tietoa, ollaan vuorovaikutuksessa ryhmän jäseniin sekä opiskellaan yksin ja yhdessä. Tutkimuksen perusteella luottamuksellisuuden syntyminen on opiskelun onnistumisen kannalta tärkeää. Opiskelijoiden tulee voida luottaa sekä tuutoriinsa että toisiinsa.
– Myös verkkotutkinnossa pitää löytyä oma vuosikurssi. Juuri sosiaaliset tekijät ovat erittäin tärkeitä sitoutumisen kannalta.
Ilman sitoutumista opiskelijan motivaatio voi kadota esimerkiksi työkiireiden tai elämäntilanteiden muuttumisen myötä. Verkkokoulutuksen onnistuminen edellyttää myös koulutusorganisaatiolta uudenlaista työkulttuuria. Vaikka henkilöstö usein pelkää teknologian tuloa korkeakouluihin, tekniikkaa suuremmat haasteet nousevat Jämingin mukaan verkostoituneesta, inhimillisiä ja sosiaalisia tekijöitä korostavasta työskentelymuodosta.
Tutkimuksen perusteella verkkoympäristöt tarjoavat haasteellisen opiskelu- ja yhteistyöympäristön, koska verkko-osaaminen sisältää paljon hiljaista tietoa ja asiantuntijuutta.
– Verkko-opiskelu mielletään usein itsenäiseksi ja yksinäiseksi tietopohjaiseksi puurtamiseksi, mutta parhaimmillaan verkottumisella voidaan helpottaa henkilöstön yhteistyötä, tuoda työelämän edustajat opiskeluympäristöön ja saada oppijat opiskelemaan yhdessä.
Erilaiset verkkoympäristöt vastaavat erilaisiin tarpeisiin ja täydentävät näin toisiaan. Samanaikainen ympäristö mahdollistaa reaaliaikaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen. Verkkotutkintoa suorittaneet opiskelijat kokoontuivat esimerkiksi joka toinen viikko verkko-oppimisympäristöihin opiskelemaan yhdessä koko päiväksi.
– Opiskelijoiden mukaan säännölliset kokoontumiset jämäköittivät ja tahdittivat opiskelua. Ne vahvistivat opiskelijoiden ryhmäytymistä ja motivaatiota.
Eriaikainen verkkoympäristö puolestaan mahdollistaa opitun pohdinnan ajasta ja paikasta riippumatta. Eriaikaisen ympäristön sosiaalisen median välineet vahvistavat yhteisöllisiä työskentelymuotoja ja opettavat tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä tietotyön osaamisvaatimuksia, kuten yhdessä toimimista ja jakamista.
– Verkko mahdollistaa muiden kuulemisen sekä erilaisten käytäntöjen jakamisen ja kehittämisen, Jäminki kuvailee.
Jämingin mukaan verkkokoulutuksen tarve on kasvanut myös korkeakoulusektorilla. Se hyödyttää erityisesti työttömiä, joilla ei ole varaa matkata koulutuksen perässä, sekä työssä käyviä, joilla ei vastaavasti ole aikaa.
– Verkko-opiskelu tuo opiskelumiljöön ja koulutuksen syrjäseuduille. Pienille ja kaukana suurista kaupungeista sijaitseville koulutusorganisaatioille se on myös kilpailuetu ja tuo maailman lähemmäksi.
Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa haastattelujen ja havainnoinnin avulla, mutta sitä täydennettiin erilaisilla koulutuksen aikana tuotetuilla dokumenteilla. Tutkimuksen kohteena ollut verkkotutkinto sai vuonna 2006 jaetun ensimmäisen palkinnon UNESCOn maailmanlaajuisessa kilpailussa. Sen todettiin lisänneen tasa-arvoista koulutustarjontaa alueille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta ammattikorkeakouluopintoihin, sekä henkilöille, joiden elämäntilanne ei mahdollista päiväopiskelua
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian maisteri Seija Jämingin väitös Ohjaus- ja opiskeluprosessit samanaikaisessa ja eriaikaisessa verkkoympäristössä. Etnografinen tutkimusmatka verkkotutkinnon maailmaan tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 17.10.2008 klo 12.00 luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Seppo Helakorpi Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Seija Jäminki on syntynyt Kempeleessä ja valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1982. Hän on ollut mukana erilaisissa verkkokoulutuksen kehittämishankkeissa vuodesta 1998 lähtien.
Jäminki on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun eOppimiskeskuksen perustaja ja toiminut Virtuaaliammattikorkeakoulun koordinaattorina vuosina 2000–2004. Hän työskentelee tällä hetkellä verkkotuutorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kaupan toimialalla ja sivutoimisesti Oulun seudun ammattikorkeakoulussa.
Lisätietoja:
Seija Jäminki
Puhelin 050-427 64 00
Sähköposti seija.jaminki (at) tokem.fi
Tiedote/Marjo laukkanen /LaY/Viestintä