• Weboodi
  • Owa
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2006
 

Väitös: Lukemaan oppimiseen lisää onnistumisen kokemuksia

15.2.2006

Kasvatustieteen lisensiaatti Kaisa Kiiveri selvittää väitöskirjassaan lukutaidon oppimista koulussa. Tutkimuksen mukaan lukemaan oppimisessa täytyy kiinnittää huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin ja mukauttaa opetuksen tapoja sen mukaisesti.

Kansainvälisen PISA-tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset ovat hyviä lukijoita. Tulokset ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta siihen, miten lapset meillä oppivat lukutaidon ja miten heitä opetetaan.

Kasvatustieteen lisensiaatti Kaisa Kiiverin väitöskirja ”Matkalla lukutaitoon. Kaksi kuvausta lukutaidon oppimisesta koulussa” sisältää kaksi kuvausta lukutaidon oppimisesta koulussa. Ensimmäinen kuvaus tuo esille lukemaan oppimisen yleisiä piirteitä ja oppimisen selittäjiä, toinen kuvaus tulkitsee lukemaan opettelevien lasten käsityksiä lukemisesta, lukutaidon oppimisesta ja opettamisesta. Kiiverin mukaan aiemmissa tutkimuksissa on lähes ohitettu se, että lapsilla on taitoa tarkkailla omaa tietoaan, osaamistaan ja oppimistaan.

– Kummassakin tutkimuksessa kävi ilmi, että lapset ovat kouluun tullessaan hyvin monitaitoisia eikä oppiminen ala koulussa alusta. Viidennes lapsista osasi jo lukea. Useimmat tunsivat kirjaimia ja osasivat kirjoittaa niitä. Jouluun mennessä suurin osa lapsista sai selvää sanoista ja lyhyistä teksteistä, Kiiveri kertoo.
 20060215100649.jpg

Kiiverin mukaan lukemisen opettamisessa pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota kahteen erityisryhmään: lukutaidottomiin ja heikon lukutaidon oppineisiin lapsiin sekä lukutaitoisina kouluun tulleisiin lapsiin.

– Lapset, joille lukutaito ei vielä syksyn kuluessa auennut, kertoivat tarvitsevansa lisää aikaa ja tukea oppimiseensa. He ajattelivat, että lukeminen on sekä vaikeaa että ikävää. Toisaalta myös eräät lukutaitoisina kouluun tulleet lapset kertoivat toisinaan pitkästyvänsä. He eivät mielestään saaneet taitoaan vastaavia tehtäviä, Kiiveri sanoo.

Onnistumisen kokemuksia uusien toimintapojen avulla
Kiiveri haastaa pohtimaan, voisiko koulu toimia lukemisen opettamisessa toisin ja suunnata opettajien voimavaroja sinne, missä niitä tarvitaan, jopa yli luokkarajojen.

– Koulussa lapset voisi ryhmitellä osaamisen mukaan. Tällöin kaikki oppilaat saisivat opettajan, joka pystyisi soveltamaan opetuksensa heidän tarpeisiinsa. Samalla eri tavoin oppiville lapsille voidaan taata onnistumisen kokemuksia, Kiiveri sanoo.

Oppimista voi tukea myös lisäämällä toimintaa, sillä lapset pitivät oppimista pelaten, laulaen ja leikkien mieluisana.

– Luokkatiloja voisi muuttaa siten, että niissä olisi omat alueensa erilaisille toiminnoille: opiskelulle, lukemiselle ja tekemiselle. Oppimisen avuksi voisi perustaa myös erilaisia lukukeskuksia ja -kerhoja. Esimerkiksi hiljaisia lainaus- ja lukusalikirjastoja voisi kehittää toiminnalliseen, ohjattuun ja lasten tarpeet huomioon ottavaan suuntaan. Lukukerhoissa voisivat olla mukana myös ne aikuiset, jotka haluavat kohentaa omaa lukutaitoaan, Kiiveri sanoo.

Kiiveri kuitenkin toteaa, että tällä hetkellä opettajien mahdollisuudet ottaa opetuksessaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ovat vähäiset, kun opetusryhmien koot kasvavat ja erityisopetusta tarvitsevien lasten määrä lisääntyy.

– Resurssien uudelleen pohtimisen lisäksi opettajaksi opiskelevien pitäisi pystyä erikoistumaan myös lukemaan opettamiseen, samoin tarvitaan entistä syvempää perehtyneisyyttä erityisopetuksen kysymyksiin, Kiiveri toteaa.

Tutkimustaan varten Kiiveri selvitti lukutestien ja vanhemmille osoitettujen kyselyiden avulla 161 ensimmäisen luokan oppilaan lukemaan oppimista 1970-luvun lopulla. Lisäksi hän haastatteli 43:a ensimmäisen luokan oppilasta ja heidän kolmea opettajaansa vuosina 1997–1999.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kaisa Kiiverin väitöskirja ”Matkalla lukutaitoon. Kaksi kuvausta lukutaidon oppimisesta koulussa” tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 17.2.2006 klo 12, Castrén-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Marja-Liisa Julkunen Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Kaisa Kiiveri valmistui ylioppilaaksi Tammerkosken tyttölyseosta vuonna 1959. Opettajan tutkinnon hän suoritti Turun opettajakorkeakoulussa 1963, filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1975 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon Lapin yliopistossa 1995.

Kaisa Kiiveri työskenteli luokanopettajana 1963–1975. Vuonna 1976 hän tuli luokanopettajakoulutuksen alkuopetuksen didaktiikan lehtoriksi Oulun yliopiston Rovaniemen väliaikaiseen opettajankoulutuslaitokseen. Kiiveri toimi alkuopetuksen didaktiikan lehtorina Lapin korkeakoulussa, sittemmin Lapin yliopistossa vuodesta 1979 eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 2003. Kiiveri on myös ollut esi- ja alkuopetuksen luonnontieteellisen oppimateriaalin tekijänä Weilin+Göösillä ja WSOY:llä vuodesta 1984.

Lisätietoja:
Kaisa Kiiveri, puh. 050 490 3399,
 etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Teksti: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen
Kuva: LaY/Viestintä/Niina Huuskonen

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK