Maineella menestykseen – mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä -tutkimuksen yksi johtoajatus on, että kuntien tarve vetovoimaiseen ja kilpailukykyiseen maineeseen kasvaa, kun sote- ja maakuntauudistusten myötä kuntien hyvinvointitehtävä kaventuu ja elinvoimatehtävä korostuu.

– Maineesta tulee elinvoiman kehittämisen strateginen työkalu, koska mielikuvat ja niistä muodostuva maine ohjaavat valintoja, joilla päätetään muiden muassa asuinpaikka, yrityksen sijainti tai investointi, Halonen listaa.

Kaupunkiseudun maine muodostuu maineen kolmen päätyypin – talousmaineen, tarinamaineen ja toimintamaineen – tasapainosta. Niiden yhteisvaikutuksesta syntyvät menestyksen edellytykset.

– Talousmaine edellyttää kaupunkiseudulta selkeää strategiaa ja hyviä tekoja, joilla pyritään vaikuttamaan ulkopuolisiin sidosryhmiin. Tarinamaine syntyy merkityksellisyydestä ja hyvästä viestinnästä. Toimintamaine puolestaan muodostaa paikan hengen: se kumpuaa vastuusta ja yhteisöllisyydestä, Halonen sanoo.


Timo Halonen

Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan

Seudun sisäinen maine, paikan henki, on siis keskeisin menestystekijä. Paikan henki syntyy yhdessä tekemisestä ja siitä, että asukkaat saavat positiivisia vaikuttamis- ja osallistumiskokemuksia.

– Strategia ei ole enää johdon tavoitteen asettelua vaan sosiaalinen käytäntö. Kuntalaiset ovat maineen tekijöitä, he muuttuvat objekteista subjekteiksi. Tarinat syntyvät yhteisestä puheesta. Ellet ole itse synnyttämässä tarinaasi, et ole sitä myöskään levittämässä. Yhteinen tekeminen sitouttaa, Halonen toteaa.

Kaupunki ei voi olla vain organisaatio, joka tuottaa päätöksiä tai palveluja. Kaupunki on peili, johon kaikki sen asukkaat tuovat oman kuvansa. Kuvat muodostavat yhteisön kokonaisuuden. Halonen konkretisoi asiaa kuvitteellisella esimerkillä.

– Kaupunginvaltuusto voi päättää, että kaupunki on kaunis, mutta jos taksikuski kommentoi asiasta kysyvälle vierailijalle, että ’niinhän ne herrat päättivät mutta ei se ole totta’, taksikuskin kertomus on uskottavampi.

Kaupunkiseudun menestyminen edellyttää myös hyvää viestintää. Kaupungin pitää olla mukana ja osallistua keskusteluun siellä, missä kuntalaiset ovat.

– Sosiaalisessa mediassa kaikki ovat tarinan kertojia ja sisällöntuottajia. Jos kaupunki ei ole mukana keskustelemassa sosiaalisessa mediassa, se jättää tilaisuutensa käyttämättä, Halonen tähdentää.

Mielikuva on totuus

Maine ei ratkaise alueen menestystä, mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen. Vaikka kaupunkiseudun maine syntyy kohteensa ulkopuolella, sen perusta tehdään sisällä.

– Mielikuva on totuus: asiat ovat sellaisia, miltä ne näyttävät. Pitkäjänteinen hyvä tekeminen, onnistunut viestintä ja sidosryhmien positiiviset kokemukset mahdollistavat maineen paranemisen. Siitä syntyy luottamus ja kaupunkiseudun kannalta myönteisten valintojen tekeminen, Halonen sanoo.

Elinvoima ratkaisee kaupunkiseudun tulevaisuuden.

– Tulevaisuuden kunta menestyy, kun se pystyy synnyttämään sellaisen sisäisen maineen, joka säteilee vetovoimana myös ulospäin. Maine muuttaa elinvoiman vetovoimaksi, Halonen kiteyttää.

Halonen selvitteli tutkimuksessaan maineen ja kehityksen välistä yhteyttä Iisalmen, Kajaanin ja Oulun kaupunkiseuduilla. Tutkimusaineiston Halonen keräsi haastattelemalla tutkimuskaupunkien edustajia ja tarkastelemalla kaupunkiseutujen strategioita, toimintakertomuksia ja muita julkisia kirjallisia aineistoja, maine- ja imagotutkimuksia sekä tilastoaineistoja.

Tietoja väitöstilaisuudesta

VTM Timo Halosen akateeminen väitöskirja Maineella menestykseen – mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä. Tapaustutkimus maineen ja aluekehityksen yhteydestä kolmella kaupunkiseudulla tarkastetaan Lapin yliopiston Castrén-salissa syyskuun 2. päivänä 2016 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta.

Tietoja väittelijästä

Timo Halonen on syntynyt Kemijärvellä vuonna 1960. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987 ja työskennellyt kuntien palveluksessa koko työuransa, niistä yli 20 vuotta kaupunginjohtajana. Nykyisessä virassaan Mikkelin kaupunginjohtajana Halonen aloitti elokuussa 2015. Sitä ennen hän johti Kuusamon kaupunkia vuodesta 2003 alkaen ja Kiuruveden kaupunkia vuodesta 1995 alkaen.

LaY/Viestintä/OT