• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2005
 

Väitös: Mediakasvatus edellyttää mediasuhteiden ymmärtämistä ja aktiivista mediakuvien työstämistä

19.5.2005

Vanhemmat ja opettajat joutuvat usein kysymään, miten media vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Filosofian maisteri Reijo Kupiaisen väitöstutkimuksessa Mediakasvatuksen eetos pureudutaan tähän julkisessa keskustelussakin esitettyyn mediavaikutusten huoleen.

FM Reijo Kupiaisen väitöstutkimuksen mukaan mediakasvatuksessa ilmenee huoli lasten ja nuorten mediasuhteista, mutta siihen ei ole olemassa yksiselitteistä lääkettä. Nykykulttuuri on median ja visuaalisuuden läpitunkemaa eikä kasvattajien tai koulun ole mahdollista tai edes tarpeen sulkea mediakulttuuria ulkopuolelle.  
– On kuitenkin ymmärrettävä, että media ja mediateknologia välittää kokemuksia ja muuttaa elämää. Tällöin voidaan löytää mahdollisesti vaihtoehtoisia ja entistä kestävämpiä suhteita median käyttöön, Reijo Kupiainen sanoo.    

Media muuttaa kokemustamme
Kupiainen tarkastelee saksalaisfilosofi Martin Heideggerin fenomenologian avulla median ja teknologian kohtaamista. Hän pyrkii ymmärtämään, minkälaisissa suhteissa olemme mediavälineisiin. Tutkimus hyödyntää erityisesti tekniikan filosofiaa ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta. Tutkimuksen mukaan medioissa esiintyvä visuaalinen kuvasto ohjaa katsettamme ja ymmärrystämme ja antaa aineksia identiteetin rakentumiselle.

– Visuaalinen kulttuuri muuttaa laajalti lukutapojamme. Kuvien lukeminen mahdollistaa erilaisten ja toisistaan poikkeavien tarinoiden kertomisen, koska kuvissa ei esiinny kirjoitetun tekstin tapaista ”lukurataa” vasemmalta oikealle ja lauseesta kappaleeseen. Kuvien lukemista onkin mahdollista lähestyä tuottamisen ja designin näkökulmasta, mikä mahdollistaa vapaita merkityksenantoja ja kuvallisuuden hyödyntämistä omiin tarkoituksiin, Kupiainen kiteyttää.

Haasteita mediakasvatukselle
Media tarjoaa kaksinaisuudessaan valmista kuvastoa ja identiteettikehystä, mutta myös vapaata tulkintaa ja kuvien kierrättämistä uudelleen. Mediakasvatuksessa olisikin tästä syystä tuettava omaehtoista työskentelyä, joka tarjoaa myös eettis-moraalista tukea oman itsen kehittymiselle medioiden puristuksessa.

– Kannustaminen omaehtoiseen kokemiseen, luomiseen ja ilmaisuun edellyttää elämän merkityksellisyyttä avaavien sosiaalisten, kehollisten ja toiminnallisten valmiuksien kehittämistä ja vastuuta katseesta, jolla katsomme maailmaa, Kupiainen sanoo.

Kupiainen lähestyy väitöskirjassaan kokemuksessa avautuvia media- ja teknologiasuhteita eettis-filosofisesta näkökulmasta. Väitös sijoittuu teknologian ja median filosofian, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, etiikan ja mediakasvatuksen alueille.

Taustatietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian maisteri Reijo Kupiaisen väitöskirja Mediakasvatuksen eetos Fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa   lauantaina 21. toukokuuta klo 12, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tere Vadén Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Reijo Kupiainen on syntynyt Porissa 1964 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Porin lyseosta 1983. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta 1993. Hän toimii päätoimisena tuntiopettajana Taideteollisen korkeakoulun Visuaalisen kulttuurin erillisessä laitoksessa Porissa.

Lisätietoja:
Reijo Kupiainen
Puhelin 044 701 2982
Sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi
Valokuva: Ville Kostamoinen

 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK