Kari Soronen. Kuva: Juha Eskola

Suomessa tavoitellaan ihmislähtöisempiä mielenterveystyön palveluita, minkä saavuttamisessa korostetaan muun muassa kokemusasiantuntijuuden merkitystä.

– Kokemusasiantuntijuuden kehittymistä on tuettu valtakunnallisilla ohjelmilla ja suosituksilla, Kari Soronen kertoo.

Mielenterveystyössä keskeisenä tavoitteena 2000-luvulla on ollut asiakkaiden aseman ja osallisuuden vahvistaminen, minkä tukemiseksi on kehitetty eri toimijoiden yhdessä toteuttamia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja.

– Tutkimukseni kysymyksenasettelu kiinnittyy näihin ajankohtaisiin sosiaalipoliittisiin keskusteluihin ja mielenterveystyön kehittämistavoitteisiin.

Sorosen mukaan tutkimuksen keskeinen anti on kokonaisvaltaisen uuden tiedon tuottaminen siitä, miten mielenterveyden kokemusasiantuntijuus rakentuu vuorovaikutteisesta näkökulmasta.

Kokemusasiantuntijana toimiminen tuottaa pystyvyyden tunnetta

Sorosen väitöstutkimuksen mukaan kokemusasiantuntijuudella on mielenterveystyössä kaksoisluonne.

– Kaksoisluonne ilmenee siten, että kokemusasiantuntijana toimiminen tukee merkittävästi omaa kuntoutumista, ja samalla toiminnalla on merkityksellinen asema mielenterveystyön palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Kokemusasiantuntijuutta jäsennetään tutkimuksessa kokemusasiantuntijoina toimivien henkilöiden näkökulmasta heidän omissa vuorovaikutustilanteissaan ja ympäristöissään. Tutkimus perustuu fokusryhmäkeskusteluaineistoon, joka on kerätty kolmessa suomalaisessa kaupungissa vuosina 2015 ja 2018.

Tutkimuksessa kunnallisissa mielenterveystyön yksiköissä vakiintuneina rakenteina ilmenivät valtasuhteet, yksiköille ominaiset käytännöt sekä ammattihierarkioiden säätelemät työroolit. Sorosen mukaan kokemusasiantuntijoiden onkin ymmärrettävä, missä rajoissa heidän toimintansa kunnallisissa mielenterveystyön yksiköissä voi toteutua.

Kokemusasiantuntijuuden ja mielenterveystyön ammattilaisten tasa-arvoisempi vuorovaikutus toteutui horisontaalisen asiantuntijuuden sekä asiakaskeskeisen ja dialogisen toiminnan avulla.

– Tällöin mahdollistui kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallinen tiedon tuottaminen.

Tutkimuksessa kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten eri suunnista rakentuva osaaminen tunnustettiin arvokkaaksi osaksi mielenterveystyötä.

– Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuminen koetaan tärkeäksi. Se lisää osallistujan tietoja, taitoja ja toimintavalmiuksia. Myös henkilön psyykkinen hyvinvointi ja itsearvostus voivat parantua. Kokemusasiantuntijana toimiminen tuottaa pystyvyyden tunnetta ja tukee samalla henkilön omaa toipumisprosessia sekä uuden sosiaalisen identiteetin rakentumista. Näin se auttaa elämän merkitykselliseksi kokemisessa ja uudelleen suuntaamisessa, Soronen kuvailee.

Toisaalta tutkimuksen perusteella kokemusasiantuntijoiden mukaantulo työyhteisöjen jäseniksi osoittautui haasteelliseksi, koska mielenterveystyö on juridisesti normitettua. Säädökset ohjaavat kunnallisten mielenterveystyön yksiköiden toimintaa, työn ehtoja, työkulttuuria ja tavoitteita.

– Kokemusasiantuntijoilla ei ole yleensä ammattitutkintoa. Siksi asemien vakiinnuttaminen kunnallisen mielenterveystyön yksiköissä on hidasta. Ammattilaiset rajaavat kokemusasiantuntijoiden työtehtäviä ja toimintavaltuuksia nojaten omiin valtuuksiinsa ja vastuisiinsa.

Kokemusasiantuntijuuden tilanne vaihtelee valtakunnallisesti

Sorosen mukaan tutkimuksen tulokset kiinnittyvät tutkimukseen osallistuneiden kunnallisten mielenterveystyön yksiköihin, eikä niitä pidä yleistää liikaa.

– Kokemusasiantuntijuuden tilanne valtakunnallisesti on vaihteleva, ja siksi tutkimuksen tuloksia voi pitää laajempaa kokemusasiantuntijuuden kontekstia silmällä pitäen suuntaa antavina.

Mielenterveystyö siirtyi vuoden 2023 alusta uusien hyvinvointialueiden vastuulle.

– Kokemusasiantuntijoiden ja mielenterveystyön ammattilaisten hyviksi todettuja käytäntöjä ja yhteistyön muotoja olisi mielekästä ottaa käytäntöön uudessa toimintaympäristössä, Soronen sanoo.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM Kari Sorosen väitöskirja Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus. Kokemusasiantuntijuuden rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23. elokuuta klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Timo Toikko Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta.
Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

 

Tietoa väittelijästä

Kari Soronen valmistui musiikkioppilaitoksen opettajaksi Helsingin konservatoriosta vuonna 1988, minkä jälkeen hän työskenteli vuosia musiikkiopiston klarinetinsoiton opettajana pääkaupunkiseudulla ja Pielisen-Karjalan musiikkiopistossa. Vuosina 2005–2011 hän opiskeli yleistä kasvatustiedettä Oulun yliopistossa valmistuen kasvatustieteiden maisteriksi 2011. Vuosina 2014–2016 Soronen opiskeli Jyväskylän yliopistossa kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmassa ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2016.

Tohtoriopinnot Soronen on suorittanut Lapin yliopiston yleisessä tohtoriohjelmassa. Soronen työskenteli tutkijana Lapin yliopiston hallinnoimassa Recovery – toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa (ESR TL 5) vuosina 2018–2022. Hänelle myönnettiin kolmen kuukauden Esko Riepulan apuraha tutkimuksen viimeistelyyn vuonna 2023. Tällä hetkellä Kari Soronen työskentelee ohjaajana Mehiläisellä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa.

Lisätietoja

Kari Soronen, soronenkari@gmail.com, p. +358 45 180 8003

Tietoa julkaisusta

Kari Soronen: Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus. Kokemusasiantuntijuuden rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 380, ISBN 978-952-337-426-3, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto 2024, Rovaniemi.

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-426-3