Kirsi Vainionpään tutkimuksen mukaan lääkärit eivät enää hoida sairauksia, vaan he kehittävät ihmisen terveyttä lääketeollisuuden avulla ja ohjauksessa. Esimerkiksi miesten ikääntymistä on ryhdytty kutsumaan miesten vaihdevuosiksi, jota hoidetaan testosteronilla. Miesten vaihdevuodet ovatkin hyvä esimerkki uuden sairauden syntymisestä – tai synnyttämisestä. – Vuorovaikutustilanteessa lääkäri määrittelee potilaansa vaivan lääketieteelliseksi eli medikalisoi sen. Aikaisemmin lääkäri mietti, oliko potilas tehnyt liikaa töitä ja tulisiko hänen levätä, ja jos ongelma oli seksuaalinen, oliko parisuhteessa korjaamisen varaa. Nyt lääketiede on kehittänyt testosteronihoidon, jolla voidaan hoitaa nämä ongelmat lääketieteellisesti, Kirsi Vainionpää sanoo.

1980-luvulla maallikkolehdissä kirjoitettiin vielä miesten urakriisistä ja keski-iän kriisistä. Miesten vaihdevuodet tulivat mukaan keskusteluun 1990-luvulla. Yleisimmiksi vaihdevuosioireiksi nimettiin unettomuus, masennus, mielialanvaihtelut, hermostuneisuus, vähentynyt stressinsietokyky ja väsymys.

– On merkittävää, että aina kun miesten vaihdevuosien yhteydessä viitattiin asiantuntijalääkäriin, tällä oli useimmiten kytkös johonkin mieshormoneita eli testosteronia tuottavaan lääketehtaaseen, Vainionpää huomauttaa.

Lääketieteen virallisissa julkaisuissa, oppikirjoissa ja lääkärilehdissä miesten vaihdevuosia ei juurikaan käsitelty 1980- ja 1990-luvuilla. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2000, kun sekä lääkärilehdessä että gynekologian oppikirjassa julkaistiin artikkeli miesten vaihdevuosista. Mainittakoon, että testosteronilaastari tuli Suomen markkinoille 1999.

Lääketieteen julkaisuissa lista miesten vaihdevuosien oireista laajeni nopeasti. Kirjoituksissa puhuttiin elinvoiman vähenemisestä, väsymisestä, ärsyyntymisestä, masentumisesta, seksihalujen menettämisestä, erektiohäiriöistä, hikoilusta, lihasmassan ja -voiman menettämisestä sekä rasvan kertymisestä keskiruumiiseen. Myös muistin heikkeneminen yhdistettiin vaihdevuosiin.  

– Näyttää siltä, että miesten vaihdevuodet on hyväksytty uutena sairautena, jota tulee hoitaa lääkkeillä. Tällöin voidaan kysyä, mikä on normaali tai epänormaali testosteronitaso ja millä kriteereillä kannattaa aloittaa testosteronihoito, Vainionpää pohtii.  

Tutkimuksen mukaan miesten testosteronin käytön lisääntymiselle voi olla vaihdevuosien lisäksi myös muita syitä. Tällä hetkellä testosteroni on Kela:n kriteerien mukaan erityiskorvattava seuraavissa sairauksissa: sukurauhasten vaikea vajaatoiminta, aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta, rintasyöpä miehillä ja aplastinen anemia.

– On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että erityiskorvattavat sairaudet olisivat lisääntyneet siinä määrin, että ne olisivat aiheuttaneet testosteronin käytön kasvun, Vainionpää toteaa.

Markkinoinnissa käytetään mainontaa ja suoraa vaikuttamista potilaisiin ja heidän omaisiinsa sekä lääketieteen ekspertteihin ja viranomaisiin. Lääketeollisuus pyrkii vaikuttamaan mainonnalla kaikkiin niihin ihmisiin, jotka tekevät päätöksiä terveydenhuollossa.  

– Maailmanlaajuiset lääkeyhtiöt haluavat medikalisoida jokapäiväisiä arkielämän ilmiöitä ja lisätä hoidettavia sairauksia laajentaakseen markkinoita. Internet tarjoaa oivan väylän ’sairauksien myymiselle’ ja reseptilääkkeiden mainostamiselle, Kirsi Vainionpää sanoo.

Kirsi Vainionpään väitöskirjansa perusteella tekemiä johtopäätöksiä:    

Miesten vaihdevuosista ei toistaiseksi ole näyttöön perustuvaa tietoa.

Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan suositusten mukaan miesten hormonihoito ei kuulu tärkeimpien hoidettavien sairauksien joukkoon.

Suomessa ei ole niin sanottua yksityistä terveydenhuoltoa. Myös suurituloisimmat hakenevat Kela-korvauksia lääkärikäynneistään yksityisillä lääkäreillä. Näin me kaikki maksamme esimerkiksi miesten vaihdevuosien yksityisklinikoilla hoitoa eli medikalisoitumista.

Veronmaksajat kantavat suurimman osan medikalisaation aiheuttamista kustannuksista.

Suomalaista terveyspolitiikkaa johdetaan julkisesti, mutta yksittäiset hoitopäätökset saattavat olla neljä vuotta opiskelleiden lääkätieteen kandidaattien vastuulla. 

Perinteinen lääkäri-potilas -suhde, jonka tarkoituksena on parantaa potilas, on purkautumassa. Etenkin yksityisellä sektorilla lääkärista on tulossa terveyspalveuiden tarjoaja ja potilaasta asiakas. Julkisella sektorilla lääkäriä voisi kutsua jopa terveydenhuollon portinvartijaksi, jonka tehtävänä on valvoa, että terveydenhuollon niukat voimavarat käytetään vastuullisesti.

Terveyspoliitikkojen tulisi herätä huomaamaan, miten uusia sairauksia rakennetaan. Lisäksi heidän tulisi miettiä uudelleen verovarojen käyttöä näiden uusien sairauksien hoidossa.

Faktoja:

Testosteronista Kela-korvausta saavien miesten lukumäärä väheni tutkimusaikana 7931:stä 6557:ään.

Testosteronista erityiskorvattavuutta saavien miesten määrä nousi 1090:stä 1628:aan.

Miehet siirtyvät peruskorvattavasta lääkeryhmästä erityiskorvauksen piiriin.

Yhden miehen testosteroniin käyttämä rahamäärä lähes kaksinkertaistui 106 eurosta 201 euroon.

Testosteronin käyttö oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla. Testosteronin käytön kasvu pääkaupunkiseudulla oli viiden vuoden aikana 85 prosenttia, kun taas Tampereen seudulla se oli vain 35 prosenttia.  

Testosteronin tukkumyynnin arvo oli vuonna 1993 472 900 euroa. Vuonna 2004 se oli 913 400 euroa. Nettomyynnin arvon saa kertomalla luvut 1,6:lla.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kirsi Vainionpään väitöskirja Male Menopause: The birth of a new illness tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 15.12.2006 klo 12.00, luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, terveydenhuollon tohtori Markku Myllykangas Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Suvi Ronkainen Lapin yliopistosta.

Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:

Kirsi Vainionpää on valmistunut lääketieteen kandidaatiksi Oulun yliopistosta 1995 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 1999. Työurallaan hän on toiminut opettajana ja tutkijana Lapin yliopistossa vuodesta 2001 lähtien.  

Lisätietoja:
Kirsi Vainionpää
Puhelin 016 341 2905
etunimi.sukunimi@ulapland.fi


Teksti: LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi
Kuva: LaY/Viestintä/Niina Huuskonen