• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2014
 

Väitös: Monikulttuurisessa avioliitossa pitäisi puhua myös suomea

18.3.2014

Suomalaiset solmivat yhä useammin avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Suhteet voivat olla tasapainoisia ja kestäviä, mutta niihin liittyy myös erityisiä haasteita. Suomalaisella puolisolla on avioliiton onnistumisessa erityisen suuri rooli. Vaikeinta on EU-maiden ulkopuolelta tulevilla avioliittosiirtolaisilla, sanoo väitöskirjassaan KM Jaana Anglé.

Avioliittojen kautta Suomeen muuttaneet henkilöt ovat erilaisessa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa sen mukaan, mikä heidän taustansa on, sanoo Jaana Anglé. EU-maiden ulkopuolelta ja erityisesti idästä tulevat avioliittosiirtolaiset työllistyvät ja kiinnittyvät yhteiskuntaan huomattavasti heikommin kuin EU:n alueelta muuttavat. Kaikkien kohdalla ratkaisevaa on suomen kielen taito, jonka oppiminen auttaa sekä yhteiskuntaan kiinnittymisessä että avioliitossa.
 
– Joissakin tilanteissa ulkomaalainen puoliso on vaarassa syrjäytyä ilman suomen kielen taitoa. Tilanne voi olla todella paha, jos puoliso ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua suomalaiselta puolisolta. Nämä ulkomaalaiset puolisot ovat kanta-asukkaan armoilla, koska he ovat väliinputoajia monissa asioissa, Anglé sanoo.
 
– Toisaalta, jos suomalainen puoliso toimii kumppaninsa tulkkina vuosikausia, voi siitä kehkeytyä suhteen vakioriita. Vaikka puoliso tulisikin englannin kielellä toimeen, jää hän paitsi monista asioista, eikä kiinnittyminen Suomeen voi olla sataprosenttista. Silloin monet ovet ovat auki ja puolisot ovat valmiita muuttamaan helposti eri maahankin.
 
 
Suomalaisesta kosmopoliitiksi
 
Anglén tutkimuksessa suomalaiset puolisot kertovat parisuhteidensa kehittymisestä ja selviytymisestä arjen haasteissa. Puolisot olivat tavanneet toisensa joko työn kautta, ystävän avustamana tai sattumanvaraisesti.
 
Sen lisäksi, että ulkomailta muuttavat puolisot joutuivat opettelemaan uutta sopeutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan, olivat monikulttuuriset liitot Anglén mukaan oppimisprosesseja myös suomalaisille osapuolille. Joidenkin kohdalla suomalaisuus identiteettinä oli muuttunut olennaisesti.
 
– Joissakin tilanteissa suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi. Jotkut kokivat joutuneensa luopumaan itsestään ja omista toimintatavoistaan puolisonsa kulttuurin vuoksi. Oli myös liittoja, joissa suomalaiset puolisot kokivat, että avioliitto ulkomaalaisen kanssa ei ollut muuttanut kummankaan puolison tapoja tai käsityksiä. He puhuivat itsestään maailmankansalaisina. Sitten oli myös henkilöitä, jotka tuntuivat olevansa aina väärässä paikassa, väärässä maassa. Tällöin halu muuttaa Suomesta saattoi olla korkea.
 
Koko avioliiton menestystä ja tulevaisuutta Suomessa indikoivat Anglén tutkimuksessa sen alkuvaiheisiin liittyvät tapahtumat. Jos liitto oli esimerkiksi jouduttu virallistamaan käytännön syistä erittäin nopeasti, seurasi tästä usein myöhemmin haasteita. Omaehtoisesti kehittyneet suhteet kestivät paremmin sekä yhteiskuntaan sopeutumisen haasteita että tavanomaisia parisuhteen ongelmatilanteita.
 
Tutkimuksen aineisto koostuu 11 suomalaisen haastattelusta. Anglé analysoi aineistoa monipuolisesti stressiteorioiden, positiivisen psykologian käsitteistön ja akkulturaatiota käsittelevien kulttuuriteorioiden kautta.
 
 
Tietoja väitöstilaisuudesta:

Kasvatustieteen maisteri Jaana Anglén väitöskirja Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 21. maaliskuuta 2014 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tilaisuus järjestetään luentosalissa 3 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tervetuloa!
 
 
Taustatietoja väittelijästä:
 
Jaana Anglé (s. 1977 Porissa) valmistui ylioppilaaksi Alavuden lukiosta vuonna 1997. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2005 Lapin yliopistosta.
 
Hän on työskennellyt tutkijana, opettajana ja kouluttajana eri organisaatioissa. Nykyisin hän toimii itsenäisenä yrittäjänä ja tekee koulutuksia eri organisaatioissa sekä kirjoittaa eri foorumeihin. Hän toimii vahvasti myös kolmannella sektorilla maahanmuuttajien parissa.
 
 
Lisätietoja:
 
Jaana Anglé
jaana.angle (at) gmail.com
P. 050 339 0418

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Valokuva väittelijästä on saatavilla Lapin yliopiston viestinnästä, tiedotus (at) ulapland.fi.
 
 
Julkaisun tiedot:
 
Jaana Anglé: Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista. Acta Universitatis Lapponiensis 272. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2014. ISBN 978-952-484-711-7. ISSN 0788-7604.
 
 
Julkaisun myynti:
 
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup
 
 
LaY/Viestintä/TN
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK