Milla Mäkinen. Kuva: Hannika Photography

Suomessa asuvasta väestöstä 8,5 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2040 mennessä. Suomi pyrkii kannustamamaan työperäistä maahanmuuttoa ja kokee kasvavaa kansainvälistä painetta vastaanottaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Mäkisen väitöstutkimus keskittyy Suomeen aikuisina muuttaneisiin sosiaalipalveluiden asiakkaisiin sekä heidän kanssaan työskenteleviin sosiaalipalvelujen asiantuntijoihin ja tulkkeihin. Tutkimuksessa kartoitetaan, millaisina sosiaalipalvelut koetaan monimuotoisen Suomen kontekstissa ja millaisia niiden toivottaisiin olevan. Tutkimusaineisto on kerätty havainnoimalla, haastattelemalla ja työpajoissa. Tutkimuksen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Turun ja Tampereen kaupungit.

Sosiaalipalvelut ja niihin kiinteästi nivoutuvat palvelut, kuten sosiaaliturva, työttömyyspalvelut ja ulkomaalaispalvelut, luovat yhdessä arjen turvaverkon. Sen merkitys kasvaa, kun henkilökohtainen turvaverkko – ystävät, läheiset ja sukulaiset – ei pysty tätä paikkaa syystä tai toisesta täyttämään.

– Ihmiselämän monimutkaisille ongelmille on tavanomaista, että ne aiheuttavat ongelmien äärellä olevalle ihmiselle huolia. Sosiaalipalveluista haetaan kanssaihmisen tukea näiden huolten helpottumiseen, Mäkinen kuvailee.

Tutkimuksen mukaan huolet helpottuvat, kun sosiaalipalveluissa syntyy yhteistä ymmärrystä asiakkaiden ongelmista ja työntekijän niihin tarjoamista ratkaisuista: asiakkaiden ja työntekijöiden kesken välittyy tarkoituksenmukaista hiljaista tietoa ja asiakkaiden tunne ongelmien äärellä yksin olemisesta lieventyy.

– Huolten helpottuminen edellyttää, että sosiaalipalveluissa rakentuu inhimillisiksi koettuja suhteita. Muun muassa molemminpuolinen emotionaalinen sallivuus, empatia, yhteinen luottamus ja turvallisuuden tunne heijastavat inhimillisyyttä.

– Lainsäädäntö, sosiaalipalveluita ohjaava organisaatiologiikka ja rakenteet, sosiaalipalvelussa käytetyt erilaiset artefaktit eli lomakkeet, nettisivut ja tilat sekä työntekijöiden inhimillinen pääoma muodostavat merkittävän kokonaisuuden, joka vaikuttaa sosiaalipalveluiden toteutumiseen. Ne sekä estävät ja hidastavat että tukevat ja edistävät avun tuottamista ja saamista.

Maahanmuuttajuus vaarassa peittää yksilöllisyyden

Tutkimuksessa korostuu, että avun tuottaminen sosiaalipalveluissa on hyvin monimutkaista. Mitä monimutkaisempi on asiakkaan ongelma, sitä monimutkaisempaa on myös tuottaa auttamisen kokemuksia.

– Avun syntyminen edellyttää, että asiakkaiden elämäntilanteiden ja -kokemusten ainutlaatuisuus tunnustetaan sosiaalipalveluissa. Jos tätä ei tapahdu, voi tarjottu apu olla väärää tai turhaa.

Mäkisen mukaan monimuotoisuuden kontekstissa on riski, että yksilöllisyys häviää maahanmuuttajakategorian taakse. Kun sosiaalipalveluissa syntyy negatiivisia kokemuksia, voivat siitä johtuvat negatiiviset tunteet levitä palvelun ulkopuolelle. Sosiaalipalveluiden kehittäminen vastaamaan monimuotoisen väestön tarpeita on siis tärkeää myös sen yhteiskunnallisten vaikutusten takia.

– Aineistoni pohjalta näyttää siltä, että ihminen ja ihmiselämän kompleksisuus toisinaan unohtuvat sosiaalipalveluissa, vaikka juuri ne ovat koko sosiaalipalveluiden olemassaolon syy. Tällöin hyvinvointilupaukselle pohjautuvat palvelut voivat tuottaa myös pahoinvointia sekä siellä asioiville että työskenteleville ihmisille.

Sosiaalipalveluiden työntekijöiden kokema kiire nousee tutkimuksessa kriittiseksi palveluiden toteutumisen esteeksi. Mäkisen mukaan kiire tuottaa hätää sekä vaikeuttaa läsnäoloa, kuuntelemista ja empaattista kohtaamista.

– Kiireen läsnäolo on hyvin huolestuttavaa, sillä sen takia järjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa apua, voi myös tätä apua itse tuhota, Mäkinen pohtii.

Kielitaitojen kohtaamattomuus kynnyskysymyksiä

Monimuotoisessa Suomessa sosiaalipalveluiden kehittämisen kynnyskysymyksiä ovat tutkimuksen mukaan sosiaalipalvelujärjestelmän ja sen asiakaskunnan kielitaitojen kohtaamattomuus. Kun kielitaidot eroavat merkittävästi toisistaan, kielestä muodostuu este palvelun löytymiselle ja saamiselle. Ongelman ratkaiseminen edellyttää vastavuoroisia taitoja sopeuttaa omaa kieltä siten, että tulee ymmärretyksi ja kykenee ymmärtämään toista.

– Yksipuolinen suomen kielen oppiminen ei siis ole ratkaisu tähän, Mäkinen painottaa.

Myös sosiaalipalvelujen tarjoaman tiedon tulee kohdata asiakkaan yksilöllinen tiedontarve, jotta apua voi muodostua.

– Yleisneuvojen ylitarjonta turhauttaa, koska sen ei koeta auttavan.

Mäkinen esittää, että monimuotoisessa Suomessa sosiaalipalveluiden palvelulupausten lunastaminen edellyttää humanistisen byrokratian muotoilua. Tällä Mäkinen viittaa byrokratian tarkoitusperiä ylläpitävään järjestelmään, jossa palvelu perustuu asiakkaiden ja työntekijöiden lupaan olla ihmisiä ja jossa prosessit, tilat ja lomakkeet muotoillaan siten, että ne ovat helposti löydettävissä, ymmärrettävissä ja käytettävissä sekä palvelun asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta.

– Nyt, kun uusi hyvinvointipalveluidemme muoto – hyvinvointialue – vielä hakee muotoaan, meillä on oivallinen tilaisuus muotoilla myös tätä uudenlaista byrokratiaa, Mäkinen toteaa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM Milla Mäkisen akateeminen väitöskirja "Ihminen minäkin olen". Kokemuksia monimuotoisuudesta ja sosiaalipalveluiden palveluekosysteemistä tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 27.5.2023 klo 12 luentosalissa LS2 (Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori Kati Turtiainen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Milla Mäkinen valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Kentin yliopistosta, Iso-Britanniasta, vuonna 2003 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelmasta, pääaineenaan valtio-oppi. Mäkisellä on lähes 20 vuotta kansallista ja kansainvälistä työkokemusta, joka liittyy yhteiskunnallisten ja organisatoristen muutosten ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä osallisuuden muotoiluun.

Lisätietoja

Milla Mäkinen, p. 050 539 9210, milmakin(at)ulapland.fi
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/makinenmilla/

Tietoa julkaisusta

Milla Mäkinen: "Ihminen minäkin olen". Kokemuksia monimuotoisuudesta ja sosiaalipalveluiden palveluekosysteemistä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 353. ISBN 978-952-337-354-9 ISSN 1796-6310
Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-354-9