Taiteen maisteri Petra Falin tarkastelee väitöstutkimuksessaan muotoilun asiantuntijan ammatillista identiteettiä. Samalla hän kehittää teoreettisia lähtökohtia muotoilun asiantuntijuuden tutkimukseen sekä avaa uusia näkökulmia alan korkeakoulutuksen kehittämiseksi.

Yksin Suomessa on yli tuhat muotoilijaa, joiden työ näkyy jokapäiväisissä käyttöesineissä ja ympäristöissä: astioissa, vaatteissa, painotuotteissa, mediassa ja erilaisissa tiloissa. Viime vuosikymmeninä muotoilun kenttä on monipuolistunut, ja nykyään muotoilun kohteena ovat myös muun muassa palvelut, tapahtumat, järjestelmät ja organisaatiot.

Petra Falin toteaa, että tähän asti muotoilun tutkimuksessa ja koulutuksessa on ajateltu muotoilun asiantuntemuksen kehittyvän käytännön muotoilukokemuksen kautta, ikään kuin pitkän uran huipentumaksi ja vahvaksi ammatilliseksi erikoistumiseksi. Asiantuntijuutta on määritelty pitkälti sen pohjalta, millaisiin tuotteisiin muotoilija työssään keskittyy tai mitä materiaaleja hän käyttää.

– Muotoilun käytännöt ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että teollisuudessa muotoilun asiantuntijatehtävät ovat monin paikoin erkanemassa operationaalisen muotoilijan työstä. Samaan aikaan perinteiset jaot muun muassa vaatetussuunnittelijan, teollisen muotoilijan ja graafisen suunnittelijan välillä hämärtyvät, ja erillisiksi miellettyjen muotoilun osa-alueiden käytännöt sekoittuvat, Falin sanoo.

Muotoilun asiantuntijan ammatillinen identiteetti ei rakennukaan nykyisin enää vain muotoilutaitojen varaan.

– Toisin kuin aiemmin on esitetty, muotoilun asiantuntijuudessa on kyse muustakin kuin kehittymisestä muotoilijana. Muotoilun asiantuntija toimii usein avainasemassa organisaatiossa, ikään kuin välittäjänä erillisiksi miellettyjen toimintojen, kuten tuotannon ja kuluttamisen, välillä. Muotoilun asiantuntijatyö edellyttääkin nykyisin muotoilutaitojen ohella kykyä hallita, käsitellä ja arvioida erilaisia tietoaineistoja sekä kykyä viestiä. Tässä mielessä muotoilun asiantuntijatyö ei juurikaan poikkea muusta tietotyöstä, Falin arvioi.

Falinin mukaan uudenlainen muotoilun asiantuntijuus tulisi ottaa huomioon myös alan tutkimuksessa ja koulutuksessa.

– Muotoilukoulutuksessa on perinteisesti ylläpidetty romanttista ja marginalisoivaa taiteilijakäsitystä, mikä heijastuu esimerkiksi lahjakkuutta ja persoonallisuutta korostavissa valintakokeissa. Muotoilun asiantuntijuuden kehittymisessä ei ole kuitenkaan kyse vain lahjakkuudesta, vaan se edellyttää ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä, motivaatiota, sitoutumista ja ympäristön sosiaalista tukea. Tämä tulisi ottaa huomioon niin opiskelijavalinnoissa kuin opintojen rakenteessa.

– Muotoilun tutkimuksessa tarvitaan puolestaan uudenlaisia tapoja käsitteellistää muotoilun asiantuntijuutta ja muuttuvia käytäntöjä, Falin mainitsee.

Yhdeksi muotoilun tutkimuksen välineeksi Falin luokin teoreettisesti painottuneessa tutkimuksessaan uudenlaisen teoreettisen viitekehyksen, joka nojaa ammatillisen identiteetin käsitteeseen. Viitekehyksen avulla muotoilun asiantuntijuutta voidaan tarkastella aiempaa moniulotteisemmin. Lisäksi teoreettisen tarkastelun tueksi kerätty empiirinen aineisto – yhdentoista teollisuusyrityksissä ja muotoilutoimistoissa työskentelevän muotoilijan ja muotoilun asiantuntijan haastattelut – tuo esiin muotoilutyön nykykäytäntöjä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Taiteen maisteri Petra Falinin väitöskirja Praktinen diffuusio. Muotoilu asiantuntijuuden alueena ammatillisen identiteetin näkökulmasta tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 28. tammikuuta 2011 klo 12 Esko ja Asko -salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on filosofian tohtori Kari Kuutti Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Minna Uotila Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Petra Falin (s. 1975 Sotkamossa) on suorittanut ylioppilastutkinnon Sotkamon lukiossa vuonna 1994. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi pääaineenaan vaatetusala Lapin yliopistosta vuonna 2004.

Maisteriksi valmistumisensa jälkeen Falin on tehnyt väitöstutkimustaan osana Lapin yliopiston muotoilun tutkimuksen hankkeita sekä Lapin yliopiston ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun yhteisessä Design Connections -tutkijakoulussa. Tällä hetkellä Falin työskentelee tutkijana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Lisätietoja:
Petra Falin, p. 040 559 3986, petra.falin(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Petra Falin: Praktinen diffuusio. Muotoilu asiantuntijuuden alueena ammatillisen identiteetin näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 197. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-401-7. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV