Uutiset 2021
 
paakkonen_web.png

Väitös: Muotoilutila avartaa käsityksiä organisaation olemuksesta ja strategian luonteesta

27.9.2021

KTM Tarja Pääkkönen tarkastelee poikkitieteellisessä väitöstutkimuksessaan muotoilun ja muotoiluajattelun merkitystä organisaatioissa ja niiden strategioissa. Tutkimuksen mukaan muotoilu voi monipuolistaa näkemyksiä siitä, mitä organisaation johtamisesta ja strategioista tavanomaisesti ajatellaan, sekä siten uudistaa ja laajentaa niiden ymmärrystä ja niihin liittyviä arkikäsityksiä. Tutkimus kehittää muotoilutilan käsitettä, joka auttaa hahmottamaan organisaatioita, strategioita ja muotoilua uudella tavalla ja yhteisesti laajempana kokonaisuutena.

KTM Tarja Pääkkönen pohtii väitöstutkimuksessaan muotoilun merkitystä ja roolia organisaatioiden päätöksenteossa ja strategioiden luomisessa. Tutkimus hakee yhtymäkohtia muotoilututkimuksen ja organisaatio- ja johtamistutkimuksen teorioiden välille sekä haastaa ajattelemaan organisaatioita, strategioita ja muotoilua uusilla tavoilla.

Muotoilu on viime aikoina ollut nosteessa organisaatioissa, ja sen mahdollisuuksista puhutaan paljon. Pääkkösen mukaan muotoilu tarjoaakin paljon myönteisiä mahdollisuuksia organisaatioille.

– Muotoilu on jo lisännyt käyttäjäkokemuksien ymmärrystä, sillä esimerkiksi palvelumuotoiluun kuuluu usein olennaisena osana ihmisläheinen lähestymistapa ja ihmisten osallistaminen mukaan kehittämiseen. Myös tuotteiden ja palveluiden kasvava digitaalisuus tuo lisävaatimuksia kehittää helppoja ja ymmärrettäviä käyttäjäkokemuksia. Muotoilun mahdollisuudet organisaatioissa ovat kuitenkin laajemmat kuin asiakkaiden näkökulmien mukaan tuominen tuotekehitykseen ja sitä kautta paremman voiton tuottaminen puhuttelevammilla tuotteilla ja palveluilla, Pääkkönen toteaa.

Organisaatio- ja käyttäjäkeskeisyydestä kohti tiedostavaa läpinäkyvää strategisointia

Muotoilu voidaan nähdä organisaatiossa strategisena työkaluna tai laajemmin muutosten mahdollistajana. Kun muotoilu on vain työkalu, nähdään se pahimmassa tapauksessa pelkkänä koristeluna tai voittojen maksimointia tukevana toimintana. Kun muotoilu puolestaan nähdään muutosten mahdollistajana, se voi esimerkiksi edistää organisaation tiedostavaa strategisointia.

– Koska muotoilijat työskentelevät organisaatioissa monialaisissa verkostoissa ja projekteissa, ovat he eräänlaisia välitilan toimijoita ja voivat siten organisaation strategian näkökulmasta sekä vahvistaa että haastaa strategisia tulkintoja. Muotoilijat voivat myös tehdä näkyviksi inhimillisiä näkökulmia monipuolisesti niin, että ihminen on muutakin kuin kuluttaja, Tarja Pääkkönen sanoo.

Lisäksi muotoilijat voivat monipuolistaa kaupallis-teknologisia tulkintoja innovaatioiden merkityksestä sekä kannustaa organisaatioita vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä eettisiin ja kestäviin ratkaisuihin, sillä muotoilutyössä yleisenä päämääränä on muutos parempaan suuntaan.

– Tällöin strategiseen päätöksentekoon voitaisiin saada varhaisessa vaiheessa näkyvämmin mukaan tuotteen tai palvelun käyttöä edeltävät ja sen mahdolliset haitallisetkin seuraamukset, kuten riskit ja haittavaikutukset kolmansille tahoille. Uusista innovaatioistahan ei automaattisesti koidu vain hyvää, vaan niistä saattaa seurata esimerkiksi ekologisia haittoja tai epätoivottua muutosta ihmisten arkeen. Tällaisia vaikutuksia on nähtävillä esimerkiksi laajamittaisessa digitalisaatiossa: digilaitteiden tuotantoon, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyy haastavia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä, ja toisaalta ihmisten arki on muuttunut digitaaliseksi, mikä on tuonut mukanaan muun muassa tietosuojahaasteita ja jatkuvaa paikallaanoloa digitaalisten laitteiden äärellä. Tämä tuskin on ollut innovaatioiden alkuperäinen tarkoitus. Muotoilutyö ja -johtaminen voivatkin nostaa yritysten strategiseen päätöksentekoon myös näitä haastavia kysymyksiä tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaresta ja vaikutuksista ja siten edistää organisaatioiden vastuullista johtamista ja tulevaisuutta, Pääkkönen arvioi.

Muotoilutila antaa kehyksen strategian kehkeytymiselle

Tarja Pääkkönen kuvaa organisaation, strategian ja muotoilun välistä yhteyttä tutkimuksessaan muotoilutilan käsitteellä. Muotoilutila on moniulotteinen ja koko ajan elävä organisaation ja muotoilun yhteinen tila: se voi vaihdella konkreettisesta tilasta, jossa muutama ihminen toteuttaa muotoilun prosesseja, aina laajaan muotoilullisen ajattelun tilaan, joka läpäisee koko organisaation ja pyrkii tuottamaan hyvää. Organisaation strategia elää tässä muotoilutilassa kaikkien strategian rakentumiseen osallistuvien toimijoiden vuorovaikutuksessa.

– Yleinen käsitys strategiasta on, että se annetaan ylhäältä ja sitä toteutetaan toisaalla. Muotoilun filosofista taustaa vasten strategiaa voitaisiin avata toimijoille lisää, sillä strategia ja siihen liitetyt merkitykset kehkeytyvät yksilö- ja yhteisötasoilla jatkuvasti. Muotoilutilan käsitteen avulla strategia voidaankin nähdä tiukan suunnittelun sijasta jatkuvana kehkeytymisen prosessina, jossa ihmiset käyvät yhteisesti vuoropuhelua eri tilanteiden synnyttämistä kysymyksistä, tekevät tolkkua asioista eli luovat merkityksiä kollektiivisille kokemuksilleen ja järkeilevät, Pääkkönen kuvailee.

Muotoilutilassa strategia muodostuukin arkikäsityksiä demokraattisemmin, sillä strategian luomiseen ja toteuttamiseen osallistuvat mahdollisimman laajasti kaikki ne ihmiset, joita strategia koskee. Muotoilutilassa on huomionarvoista myös se, että siinä strategia ei kehkeydy vain kielen avulla, vaan myös materiaalisena ja kehollisena ilmiönä, sillä muotoilun kieli ei ole pelkkää puhumista tai ajattelua, vaan voimakkaasti myös vuorovaikutusta tekemisen kautta.

Tutkimus herättelee organisaatioita pohtimaan, voitaisiinko niissä siirtyä nykyisin vallalla olevasta johtamisen tilasta muotoilun tilaan.

– Johtamisen tila on teollisen aikakauden tuottama tila, jossa arvostetaan rationaalista ajattelua ja jossa ihminen voi jäädä jalkoihin. Muotoilun tilassa ihmisillä olisi enemmän vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia ja toiminnasta voisi kehittyä vähemmän organisaatio- ja johtamiskeskeistä. Tällaisesta tilasta meillä on jo paljonkin viitteitä: on olemassa mekanismeja, joilla niin kutsutun pienen ihmisenkin ääni saadaan kuuluviin, ja siitä on jo seurannutkin demokraattisia muutoksia. Jos organisaatiot heräävät muuttamaan toimintaansa laajemmin tähän suuntaan, on siinä valtava mahdollisuus ja toivo vastuullisesta, paremmasta tulevaisuudesta, Pääkkönen pohtii.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KTM Tarja Pääkkösen akateeminen väitöskirja Making Sense of Design Space: Design Perspectives on the Idea of Organization and Strategizing tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 1. lokakuuta 2021 kello 12 alkaen Kaarina-salissa (luentosali 10, Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii KT Kristiina Soini-Salomaa LAB-ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ravintola Petronellassa. Tervetuloa!

Tietoa väittelijästä

Tarja Pääkkönen (KTM) kiinnostui muotoilusta jo maisteriopintojensa aikana. Työskenneltyään ensin mm. kansainvälisessä tiedonvälittäjäyrityksessä hän on toiminut lehtorina (AMK) monialaisissa tehtävissä jo 20 vuoden ajan. Tutkijana häntä kiinnostavat muotoiluteorioiden monitieteiset taustat ja muotoilutoimijuuden tulkinnat strategisissa organisaatiokonteksteissa.

Lisätietoja:

Tarja Pääkkönen
tapaakko (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta:

Tarja Pääkkönen: Making Sense of Design Space: Design Perspectives on the Idea of Organization and Strategizing. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 317. ISBN 978-952-337-273-3. ISSN 1796-6310.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-273-3