Pettymys on usein suuri, kun työurat eivät valmistumisen jälkeen avaudukaan nuorelle omalla kotiseudulla. Virpi Vaattovaaran mukaan voidaankin puhua petetyistä lupauksista, jopa suuresta huijauksesta, kun nykyinen koulutusjärjestelmä ja yhteiskuntakehitys vaatimuksineen rekrytoivat nuoria koulutukseen.

Vaattovaara tutki väitöskirjassaan lappilaisten nuorten elämänkulkua ja toimijuutta 21 vuoden aikana. Hän tutki, millaiseksi vuonna 1989 työttöminä työnhakijoina olleiden Lapin maaseudulta, Tunturi-Lapista, Pohjois-Lapista sekä Itä-Lapista, lähtöisin olevien nuorten aikuisten elämänkulku ja toimijuus ovat muotoutuneet ajan myötä.

Tutkimuksesta ilmeni, että yhteiskunnan tuella eläminen ei ole nuorten toiveena, vaikka se poliittisessa keskustelussa onkin toisinaan pinnalla. Sen sijaan nuoret aikuiset kertovat toiveestaan päästä töihin tutkinnon suorittamisen jälkeen.


Elämänkulkua yhteiskunnan ja työelämän ehdoilla

Virpi Vaattovaaran mukaan aikuistuvien nuorten toimijuus rakentuu yhteiskunnallisissa muutoksissa ja erityisesti työelämän vaatimusten ehdoilla. Elämänkulku kiinnittyy toimijuuteen odotusten, mahdollisuuksien ja toteutuneiden valintojen vuorovaikutuksen tuloksena.

– Elämänkulkujen suunta on polveileva, mutta yhtenäinen yhdessä suunnassa: Kertojat tuottavat tulevaisuuteen kurkottavaa selviämisen eetosta, jossa koulutuksen jälkeisen työuran aloittamisen ehtona on kotipaikkakunnalta lähteminen, Vaattovaara kertoo.

Kotiseudulle jääminen, siellä eläminen tai sinne palaaminen voivat Vaattovaaran mukaan tarkoittaa oman paikan sekä toimijuuden tilojen löytämistä pidemmällä aikajänteellä.

Kertomuksissa kuvataan myös odotuksista poikkeavia ratkaisuja: Uudenlainen toimijuus tarkoitti kertomuksissa erityisesti naiselle pois lähtemistä ja luopumista perheen kanssa elämisestä. Miehet rakensivat toimijuuttaan koulutuksen, työn ja läheissuhteiden avulla. Vakaa toimijuus kiinnittyykin miehillä koulutukseen ja työhön, kun asiat perheessä ovat kunnossa.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

KL Virpi Vaattovaaran väitöskirja ELÄMÄNKULKU JA TOIMIJUUS. Lapin maaseudun nuorista aikuisiksi 1990–2011 tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 12.6.2015 kello 12 alkaen luentosalissa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Komulainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Päivi Naskali Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:



KL Virpi Vaattovaara (s. 1956 Kolarissa) on suorittanut ylioppilastutkinnon Pellon lukiossa vuonna 1975. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 1990. Opettajan pedagogiset opinnot hän on suorittanut vuonna 2004 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2005 Lapin yliopistossa. Lisäksi hän on suorittanut taiteen kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot vuonna 2008 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Vaattovaara on toiminut vuodesta 1988 lähtien Lapin yliopistossa atk-amanuenssina, tuntiopettajana, lehtorina, assistenttina, yliassistenttina, suunnittelijana ja tutkijana. Työurallaan hän on toiminut Lapin yliopiston hallinnossa useissa työryhmissä. Tieteentekijöiden liitossa hän toimi aktiivisesti niin valtakunnallisesti kuin yliopiston paikallisyhdistyksessäkin vuosina 1989–2005. Vaattovaara on Suomen kasvatustieteellisen seuran hallituksen jäsen. Tällä hetkellä hän toimii lehtorina Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.


Lisätietoja:

Virpi Vaattovaara
p. 040 484 4144
virpi.vaattovaara(at)ulapland.fi

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Virpi Vaattovaara: ELÄMÄNKULKU JA TOIMIJUUS. Lapin maaseudun nuorista aikuisiksi 1990–2011. Acta Universitatis Lapponiensis 301. ISBN 978-952-484-823-7, ISSN 1796-6310. Verkkoversio (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 169. ISBN (pdf) 978-952-484-823-7. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ