• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Yleinen tohtoriohjelma
 

Väitös: Nykyinen laki riittämätön biometrisen tunnistamisen turvalliseen käyttöön

23.5.2016

Henkilötietolaki ei huomioi riittävästi biometristen tunnisteiden lainsäädännöllistä erityisasemaa, ilmenee OTM Juhani Korjan tuoreesta väitöstutkimuksesta. Laki ei myöskään ohjaa palvelujen kehittäjiä riittävästi turvaamaan yksityisyydensuojaa. Riittämätön tieto biometristen tunnisteiden käyttöönotosta ja sen riskeistä aiheuttaa vaaran sen väärinkäytöstä. Korjan mukaan tarve biometrisen tunnistamisen sääntelylle on suuri.

Henkilötietolaki ei Juhani Korjan mukaan nykyisellään ole riittävä turvaamaan yksityisyydensuojaa biometristen tunnisteiden käytössä. Henkilötietolain henkilötietojen käsittelyn yleislaki ei huomioi riittävästi biometristen tunnisteiden luonteesta aiheutuvaa lainsäädännöllistä erityisasemaa. Biometrisella tunnistamisella yleisesti tarkoitetaan ihmisen automatisoitua tunnistamista jonkin fysiologisen ominaisuuden, kuten sormenjälkien tai käyttäytymispiirteen perusteella.

Ensiarvoisen tärkeää olisi Korjan mukaan kiinnittää huomiota biometrisen tunnistamisen mukanaan tuomiin perusoikeuskysymyksiin. Biometriset tunnisteet ovat Korjan mukaan erityinen henkilötietojen ryhmä, ja ne ovat monin tavoin rinnastettavissa henkilötietolaissa määriteltyihin arkaluonteisiin tietoihin. Tällaisina ne eroavat niin sanotuista tavallisista henkilötiedoista.

– Tällä hetkellä biometrisia tunnisteita ei kuitenkaan pidetä kaikissa tilanteissa arkaluonteisina henkilötietoina, Korja kertoo.

Euroopan Neuvoston tietosuojasopimusta päivitettiin vuonna 2012 lisäämällä arkaluonteisten tietojen joukkoon biometriset tiedot. Sopimus velvoittaa sopimukseen liittynyttä valtiota takaamaan sopimuksen samat oikeudet myös kansallisessa lainsäädännössä.

– Arkaluonteisten tietojen kohdalla näin ei Suomessa kuitenkaan ole toimittu, Korja kertoo.


Palvelun kehittäjien näkökulmasta laki on epäselvä

Juhani Korjan mukaan tietosuojalainsäädäntö ei riittävällä tavalla turvaa yksilön oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan biometristen tietojen käsittelyssä, eikä se niin ikään ohjaa palvelujen kehittäjiä riittävästi turvaamaan yksityisyyden suojaa:

– Palvelujen kehittäjien ja käyttäjien on käytännössä vaikeaa arvioida voimassa olevasta sääntelystä, millä edellytyksin ja mihin tarkoitukseen biometrista tunnistamista voi käyttää sekä miten palvelut tulee toteuttaa tunnistettavien yksityisyyden suojan huomioon ottavalla tavalla, Korja sanoo.

Suomessa biometrisia tunnisteita on otettu käyttöön muun muassa vuoden 2006 passilakiuudistuksen yhteydessä ja vuoden 2012 oleskelulupakortin muutoksessa. Biotunnisteita käytetään myös älypuhelinten ja tietokoneiden avaamisessa sekä kuntosalille ja muihin tiloihin kirjautumisessa.


Rikollisuus kasvattanut tarvetta biometriselle tunnistamiselle

Uudet rikollisuuden muodot ja tarve yksilön vahvaan tunnistamiseen ovat Juhani Korjan mukaan aiheuttaneet sen, että eri maissa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia valvontateknologioita. Yksi tämän teknologian esimerkeistä on juuri biometrinen tunnistaminen, jota on markkinoitu myös teknologiana, joka tekee arkipäivän asioiden hoitamisesta nopeampaa ja tehokkaampaa. Biometrista tunnistamista käytetään nykyään sekä hallinnon eri sektoreilla että yksityissektorilla.

– Biometrisen tunnistamisen avulla tavoitellaan varmuutta, tehokkuutta ja hallintotaakkojen vähentämistä eri toiminnoissa. Tunnistamiseen liittyvät tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevat ongelmat ovat kuitenkin nousseet huolestuttavasti esille julkisen sektorin ohella myös kaupan ja liikenteen alueella, Juhani Korja kertoo.

Korja pitää huolestuttavana myös sitä, ettei suuri osa suomalaisista ole kiinnostunut tietosuojasta ja -turvasta. Lisäksi tietosuoja koetaan helposti hallinnollisena rasitteena.

– Biometristen tunnisteiden käyttöönotto ilman riittävää tietoa tämän teknologian riskeistä aiheuttaa vaaran sen väärinkäytöstä, hän muistuttaa.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Oikeustieteen maisteri Juhani Korjan väitöskirja Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja. Tutkimus biometristen tunnisteiden lainsäädännöllisestä asemasta tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. toukokuuta kello 12 Eelin salissa (ls 19), Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjän toimii professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Rauno Korhonen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:

Juhani Korja. Kuva: Irma Varrio
Juhani Korja. Kuva: Irma Varrio

Juhani Korja (synt. Espoossa vuonna 1985) on kirjoittanut ylioppilaaksi Espoonlahden lukiosta keväällä 2004. Hänet hyväksyttiin vuonna 2007 opiskelijaksi Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan, josta hän valmistui oikeustieteen maisteriksi helmikuussa 2011.

Korja aloitti heti valmistumisensa jälkeen jatko-opinnot oikeustieteiden tiedekunnassa, ja helmikuussa 2012 hänet palkattiin oikeustieteiden tiedekuntaan yleisen oikeustieteen ja oikeusinformatiikan tutkijaksi. Huhtikuussa 2012 hän sai tutkijan toimen työ- ja sosiaalioikeuden oppiaineesta, jossa hän toimii edelleen.


Lisätietoja:

Juhani Korja
juhani.korja (at) ulapland.fi
P. 040 484 4042

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Juhani Korja: Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja. Tutkimus biometristen tunnisteiden lainsäädännöllisestä asemasta. Acta Universitatis Lapponiensis 325. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-484-899-2. ISSN 0788-7604. Verkko-versio (pdf) Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 193. ISBN (pdf) 978-952-484-900-5. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK